lauantai 15. kesäkuuta 2013

Etuovella






Etuportaan kesäkukat ovat tainneet jäädä aikaisemmin kuvaamatta... En ole pystynyt ihan kokonaan vastustamaan pinkin, valkean ja hopeaputouksen yhdistelmää, en siinä kohtaa, kun löysin tämän käsittämättömän kauniin inkaliljan muistaakseni Prismasta. Uudenguineanliisat ovat aivan uusi tuttavuus ja vaikka aika huonosti löytyi mitään hoito-ohjeita, niin tuo varjoisa paikka tuntuu kelpaavan ja kukinta on komeaa.

Tuosta amppelista en oikein tiedä, onko se miljoonakello vai amppelipetunia eli surfinia vai onko ne sama asia.. Tämä kukkii aika niukasti ja kuihduttaa kukkansa tosi nopeaan. Kerrotut amppelipetuniat aikaisempina vuosina ovat olleet huomattavasti kukikkaampia.

Niin odotan, että ehdittäis vihdoin öljyämään nuo kamalaksi kulahtaneet portaat ja terassi.. Tarvikkeet on kaikki hankittuna, enää puuttuu aika ja suotuisa ilma.


perjantai 14. kesäkuuta 2013

Ajankohtaista..



Koko talon toinen pääty kasvaa valtoimenaan kukkivaa keuhkosammalta.. Se on vallannut niin nurmikon, kuin sokkelia reunustavan sepelinkin. onpahan erikoisen näköistä kasvustoa, ei voi muuta sanoa.

Ajattelin istuttaa paikalle kotkansiipisaniaista, se kun on yksi suosikeistani, eikä meillä ole sitä missään. Taidan hankkia alut jostain ojanpientareelta, kun mökillä sitä kasvaa ainakin lähes joka ojassa.

Mahtaisikohan olla jotain kukkivaa perennaa, mikä viihtyisi samoissa ololosuhteissa...


Viime vuotinen inkalilja on ihan hyvällä mallilla, mutta kukkia tai edes nuppuja ei ole näkynyt..


Keijunmekko kasvaa hitaasti, mutta alkaa jo muistuttaa köynnöstä.


Mökiltä toin villiviinin oksia, mitkä saavat nyt juurtua purkeissa ja pääsevät sitten uusille asuinsijoilleen.


Juurtumassa on myös terijoensalavaa ja hopeatäpläpeippiä


Daaliat on hyvinvoivia ja nuppujakin pukkaa. Että sellaista täällä tällä hetkellä. Ilmat on kyllä pihalle suosiollisia, kun sataa paljon ja välillä on lämmintäkin. Nyt kyllä saisi sade taas rauhoittu, koska oma hyvinvointi alkaa kärsiä tällaisesta märkyydestä ja pimeistä päivistä. 

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Kasvari


Kasvihuoneeseen kuuluu ihan hyvää. Taimet ovat lähteneet hienosti kasvamaan ja kukkimaan, jopa muutama tomaatin raakilekin on näkyvillä. Chilit ja paprikat ovat vaan edelleenkin tosi matalia ja hyvä jos jotain satoa saadaan syyskuuhun mennessä... Ovenpielessä kasvavat tuoksuherneetkin ovat ottaneet valtavan kasvuspurtin ja nyt vaan kukintaa odotellessa.

Yhden säkin taimia vaivaa kyllä joku mystinen juttu. Lehdet ovat ihmeellisen kippuraisia jo syntyessään ja muutenkin kasvit on vähän erikoisen näköisiä. Onneksi kuitenkin tekee kukkaa. Tuo ei vaikuta taudilta tai tuholaisilta, vaan ehkä on saanut kylmää, kastelussa tai lannoituksessa on jotain häikkää. Kippuraisesta vauvalehdestä on tuossa alla kuvaa ja jos vaan joku tietää mikä häntä vaivaa niin kerro ihmeessä!








Minikasvimaatkin voivat hyvin ja kohta päästään maistelemaan salaattia. 

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Sinistä








 Tällä hetkellä ei kuki oikein muuta, kuin kurjenmiekat ja vuorikaunokki. Aivan ja tietenkin peittokurjenpolven inhotus, mikä tekee hautuumaan edustasta sotkuisen näköisen... Hautuumaalla on tullut touhuttua ja karsittua terijoensalavasta ja hopeapajusta kuolleita ja rötköttäviä oksia. Salavan oksat roikkuivat melkein maahan saakka ja siinä ympärillä oli hankalaa liikkua. Nyt näkymä on huomattavasti avarampi ja toinen kasvilavoistakin saa taas valoa. Pitäisi siirtää tuosta toisesta mansikan rönsytaimia toiseen ja testata lähtisivätkö siitä kasvuun.

Hopeapajun alla oleva juhannusruusu alkaa ihan kohta kukkimaan. Kukinta on parisen viikkoa etuajassa, mikä sopii minulle. Kukinnan huippu on aina sijoittunut juhannuksen jälkeiselle viikolle, jolloin en ole koskaan kotona, vaan työelämän piirissä kesäleiriä viettämässä.




maanantai 10. kesäkuuta 2013

Hempeää lilaa

Vaaleanpunaiset ja lilaset kukat on kyllä edelleen mun suosikkeja tästä värimaniasta huolimatta.. Ensimmäinen daalia on vihdoin kukassa ja kyseessä on pompon daalia Jan van Schaffelaar. Ikeasta ostettu terassihortenssiakin kukkii uskomattoman hienosti ja tykkään siitä miten eri kukinnoissa on värit vähän eri variaatioin.

Ihmisellä alkoi sitten vihdoinkin kesäloma ja nyt voi keskittyä kaikkeen puuhasteluun. Ensimmäinen lomapäivä kruunaantui kauan odotetulla sateella. Meillä ei ole tullut viikkoihin pisaraakaan vettä ja nurmikkokin alkaa olla entistä huonommassa kunnossa ja paikoin jopa palanut...

Tervetuloa myös uudet lukijat!!





sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Ötököitä




Kokeilin vähän kuvata pihan öhkömönkijäisiä... Haastavaa puuhaa, varsinkin kun aina käy pueni tuulenvire ja kohteetkin on niin pikkuruisia. Jonkinlainen jalka kameralle ja se kauan himoittu makroputki voisi tehdä ihmeitä.

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Lupaus


siitä, että daaliat esittelevät loistoaan...


siitä, että uusiakin liljoja nähdään vielä...

 
siitä, että ensimmäiset sormustinkukat kukkivat näillä nurkilla...


siitä, että vuosien jälkeen kurjenmiekat kukkivat taas...



siitä, että jatkossakin saa kyniä rikkaruohoja...



siitä, että lupiinit ilahduttavat tänäkin suvena...


siitä, että ruma vesisäiliö peittyy vielä joskus köynöksistä...


siitä, että suu saadaan makiaksi...


siitä, että juhannusruusut kukkivat komeasti...


siitä, että joskus epäonnistuneeksi kuviteltukin voi yllättää...

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Sielt, täält ja tuot




Kylläpä sitä on taas oltu kiireisiä, kun ei ole täälläkään ehtinyt piipahtaa... Tänä kesänä kasvimaa touhut saa jäädä todella pienimuotoiseksi. Salaattia yhdessä pikku korissa ja tillit, pillisipulit ja sitruunabasilika tuossa paljussa. Kevät jäi liian lyhyeksi, että olisin saanut kasvilavat valmisteltua ja nyt en enää jaksa edes miettiä asiaa sen enempää.

Isolle kurtturuusu pusikolle on tapahtunut jotain talven aikana!? vain muutamassa kohdassa on lehtiä ja muuten kuollut koko helahoito! Mitähän ihmettä sillekin on tapahtunut... myyrät varmaan! Samoin vanhasta omenapuysta on aljanut kuoriutua kaarnaa ja muutama alaoksa jäi lehdettömäksi. Nyt on pakko käydä ostamassa pari omenapuun taimea ja jos jostain löytyisi persikkaa. Muistan viime syksynä jonkun brassailleen niillä ihanilla oman maan nukkapintaisilla hedelmillä ja pakkohan se on itsekin sitten koittaa...