lauantai 30. huhtikuuta 2016

Vappupallot



Tultiin viettämään vappua Lomakalliolle ja ensitöikseni kokosin uudet terassivalot ja ripustelin ne paikoilleen. Viime syksynä jo hankittiin Ikeasta kokeiluun muutama aurinkokennovalaisin ja niistä innostuneena ostin Clas Ohlosonilta nämä "riisipaperi" valot. 


Pienempi valosarja on ihan todella kiva ja hieno, mutta tuota isompaa nyt vielä mietin.. niitä pitäisi olla joko pari vähän pienempää lisää tai sitten vain pelkästään tuota pienintä mallia. Isossa on hiukan muovinen tunnelma, kun valo on päällä, kuten tuosta pimeällä otetusta kuvasta näkyy.. 


Vappusää oli huikea, kuten kuvasta näkyy! Illaksi pieni tuulenvirekin tasaantui ja saatiin nauttia täydellisestä merimaisemasta. 



perjantai 29. huhtikuuta 2016

Korviksia



Koruiluinto nostele taas päätään ja miten mukavaa, että töissä nuoriso on innostunut myös puuhasta. Eilen tehtailtiin pari tuntia helyjä ja eräskin nuorimies teki äidilleen äitienpäivälahjaksi niin kauniin rannekorun, että oikein hämmästytti. Itse teen lähinnä näitä korvakoruja, kun niitä tulee käytettyä eniten. Yhden rannekorun kylläkin väsäsin tuohon matkamuistohelyjen seuraksi. Nilkkaan pitäisi tuunata niin ikään matkamistohelyistä lukollinen versio niistä solmittavista remeleistä. 


sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Mökkikauden avaus


Olipas ankea herätä näihin maisemiin... tultiin eilen mökille ja koko päivä meni pihalla ja sisällä siivotessa. Välillä ropsi vähän rakeita, mutta muuten oli keväinen ja leuto keli. 


Ilta menikin sitten saunaremonttia pohtien ja lauteista vääntäen.. Meillä on hieman eriävä mielipide siitä, että pitäisikö laittaa kaidetta vai ei. Ja jos saan tahtoni läpi, niin todellakaan ei... 



Tänään juhlitaan Patun 6v. Synttäreitä ja pohditaan hartaasti, että miten ihmeessä tämä kallioinen tontti saadaan aidattua. Saataisiin kaikki nauttia täydellä teholla mökkeilystä, kun ei tarvitsisi jännittää huligaanien  hatkailua. 


Näitä aurinkoisia päiviä odotellessa...


keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Muutoksia


Talon myyntikuntoon laittaminen on alkanut kovalla tohinalla. 
Tavaraa on paljon ja kaikki pitäisi lajitella myyntiin, säilytettäviin ja roskiin. 
Pientä pintaremonttia riittää ja sitten on vielä ne keskeneräiset työt, mitkä pitää sattaa loppuun.



Makkari aikaisemmin

 Pikkuhiljaa tässä tavaroita läpi käydessä pitänee myös miettiä muutoksia sisustuksessa... stailausta toisin sanoen. Siinä onkin pähkäilemistä, että miten sen itselle mieleisen vääntää seesteiseksi ja mahdollisimman houkuttelevaksi kaikille. Mitään uutta ei kyllä sitä varten viitsi hankkia, joten on pärjättävä olemassa olevilla tekstiileillä ja kalusteilla. Makkari oli nyt sitten ensimmäisenä vuorossa ja siitä tuli ihan omaankin silmään sopiva. Päiväpeiton kun vielä tuo mökiltä, niin rauhallisen tunnelman makuuhuone olisi siinä.   



sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Viikonlopun kuulumisia


Eilinen ennakoi ihanasti sitä, että pian päästään nauttimaan tulppaaneista ulkonakin... No niin no, pian ja pian, mutta kyllä oli ihanan lämmintä!!



Saatiin kivasti aikaiseksi, haravoitua ja siistitty paikkoja. Koiratkin saivat nauttia ulkona telmimisestä täysin rinnoin, eikä tarvinnut palella tai mököttää sisällä. Pimu pikku vilukissa, kun ei viihdy pissiä pitempään, jos on vähänkin vilakka. Täällä pitäisi laittaa toden teolla tohinaksi, että saisi talon myyntiin alkukesästä... Pientä kunnostusta ja keskeneräisiä juttuja riittää ja siinä ohessa pitäisi vielä alkaa karsia tavaraa myyntiin ja roskiin... iso huh!!


Puketti

Mökkikauden avaaminen polttelee jo melkoisesti ja siihen on valmistauduttu talven aikana miettimällä mm. uusia astioita. Syksyllä tuotiin vanhat lautaset mukanamme ja tarkoituksena tosiaan oli laittaa hajanaiset astiat vaihtoon. Pitkällä ja hartaalla pähkäilyllä päädyin lautasten osalta tähän Arabian Puketti sarjaan.

Lautasia on valmistettu vain vuosina 1969-1971, eikä niitä ole juurikaan näkynyt missään kirppiksillä. Olisihan se ollut turhan helppoa valita joku yleisempi sarja, mutta kun tämä vaan oli niin täydellinen mökkisarja kesäkukkineen. Kuvion on suunnitellut, kukapa muukaan, kuin ikiaikainen suosikkini Raija Uosikkinen. Kuvion sävy vaihtelee kivasti lautasesta toiseen ja joissain yksilöissä on jopa lähes musta painatus. Meidän lautaset on kuitenkin enemmän siniharmaita eli ei ihan vaaleinta, eikä ihan tumminta kuviota.



Ostin ensimmäiset lautaset Tori.fi:n kautta ja sitten bongasin, että niitä olisi tarjolla myös Wanhat Kupit verkkokaupassa. Sitten tajusin, että ko. liikehän on ihan tässä meidän lähellä ja he ottavat vastaan myös vanhoja astioita. Eilen lähdettiin käymään paikan päällä ja otettiin vanhat mökkilautaset mukaan. Olipa ihana paikka ja todella kiva liikkeen pitäjä! Lautaset vaihtoivat omistajaa ja meidän ei tarvinnut maksaa, kuin 30€ välistä ja nyt on 8kpl syviä ja matalia Puketteja valmiina uusia perunoita varten.

Projekti "Scandia" on myös ihan loppusuoralla ja enää puuttuu 3-5kpl isompia haarukoita. Sitten voikin laittaa mm. ylimääräisenä kertyneet veitset ja pari keittokauhaa myyntiin. Juomalasit tulee olemaan joko harmaata tai meren sinistä Iittalan Kartiota. Kahviastiasto on vielä päättämättä ja sillä olenkin viime päivät vaivannut päätäni... Muutama isompi aamukahvikiulu olisi oltava ja sitten tietenkin peruskupit pullalautasineen. Harmaa tai valkoinen Teema on aika vahvoilla, mutta ne isot kupit vielä mietityttää...

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Yrtit on ylivoimaa


Voisin elää päivästä toiseen pelkästään tällä eväällä... Raejuusto, avocado, kinkku ja cashewpähkinä-sötkötys ryyditettynä tuoreilla yrteillä... Miten voi olla niin täydellinen makuyhdistelmä.  


Päätin jo viime syksynä, että en laita keväällä mitään taimia kasvamaan. Tomaatit ja muut isommat ovatkin jääneet, mutta pakko oli tyydyttää viherpeukkua ja hieman myllätä multaa. Nyt on laitettu aluille viit kuut lai yrttiä, mitkä meinaan sitten sijoittaa ruukkuihin ja viedä mökille. Tiskipöydällä pönöttävät kaupan yrtit ja pikku lisävalon voimin olen saanut ne pidettyä jo tovin hengissä. Basilikaa tosin menee sitä tahtia, etteivät ne ehdi missään olosuhteissa nyypähtämään. 


perjantai 1. huhtikuuta 2016

Gilit




Balin jälkeen siirryimme Gili Trawanganile. Matkalla koettiin yksi mieleenpainuvimmista elämyksistä, kun delfiiniparvi liittyi seuraan ja uivat hyppien veneen rinnalla... Ihan kuin elokuvissa ja mulla pääsi pikku tippakin linssiin ja se hiukan huvitti edessä istuvia kanssamatkustajia. Mutta oli se vaan hienoa!! Gilisaaret olivat loistava valinta ja varsinkin Gili Air oli meidän kaikkien suosikki. Gili Menolla oli niin hiljaista ja rauhallista, että 3 yötä oli aivan riittävä. Gili T oli puolestaan vilkkain, mutta eipä sielläkään juuri liikettä ollut näin sesongin ulkopuolella.

Olen aina kuvitellut, että vapaasukellus on mun osalta ihan mahdoton tehtävä, koska kelluntaominaisuuteni ovat huippu luokkaa. Sukelluskurssilla joulukuussa hiukan harjoiteltiin altaassa sukeltamista ja onnistuin siinä silloin ensimmäisen kerran. Siinä hihkuessani onnistumistani, opettaja hieman toppuutteli ja sanoi, ettei sukeltaminen tule onnistumaan meressä ilman painoja. Harjoittelu ja kova tahto vie vaikka läpi harmaan kiven ja niin tämäkin uppoamaton onnistui, kuin onnistuikin sukeltamaan. Saan ihan valtavasti iloa siitä, että ylitän muiden odotukset, koska olen niin pitkään ollut arka edes kokeilemaan mitään, kun se ei kuitenkaan onnistu. Toinen valtavasti tyydytystä tuonut tilanne oli, kun Airilla sukellusopas sanoi ensimmäisen sukelluksen jälkeen, että hän kuvitteli minun olevan ensimmäisenä ilma loppu. Päin vastoin, paksukainen hoiteli homman siinä missä kokeneemmat ja sporttiset toveritkin :)


Indonesiassa on herätty suojelemaan merikilpikonnia ja mm. Gilisaarilta löytyy kasvattamoja, missä poikaset saavat kuoriutua ja kasvaa kriittisen vaiheen yli. Ihan tuska söpöjä ne pienet pipertäjät ja tietenkin lahjoitettiin myös rahaa hyvään työhön, kun käytiin piipahtamassa kasvattamoilla. Balilla nähtiin Liberty Wreckillä yksi kilppari, mutta Menolla niitä vilisi ihan hotellin rannassa. Mielettömän kokoisia mötkäleitä tavattiin sukelluksella Turtle heaveniin. Suurimmat konnat olivat kilven halkisijalta ainakin metrin ja ne olivat jopa 100 vuotiaita.

Näiden isojen konnien kuvaamisen jälkeen alkoi kameran akku olla lopuillaan ja havaitsin katastrofin... Akkulaturi oli unohtunut Balille!! Kuka voi olla niin tolvana, että jättää tärkeimmän varusteen hotellihuoneeseen lähtiessään... Ei siinä auttanut, kuin niellä tappionsa... Gili Airilla Blue Marine Diven ystävällinen henkilökunta yritti auttaa jopa lainaamalla omaa laturia ja tietokonetta. Mutta eihän se onnistunut edes USB-portin kautta.







Saarilla ei ollut lainkaan moottoriajoneuvoja. Liikkuminen tapahtui joko jalkaisin, pyörällä tai ponitaksilla. 



Gilit olivat snorklauksen puolesta vähän pettymys. Matalikkoa ja meriruohoa oli todella pitkän matkaa ja sitten oli polttiaisia riesana, kun vihdoin pääsi johonkin katseltavaan kohtaan. Paras snorklaus spotti olisi ollut Menolla, mutta siellä koettiin sitten taas kauhun hetkiä, kun meduusat vyöryivät tuhatpäin paikalle. Yöllä oli satanut ja ne kuulemma nousevat sateen jälkeen joukolla pintaveteen. Oli aika villiä pujottelua, kun havaittiin olevamme piiritettyinä ja piti alkaa pyrkiä rantaa kohden.

Bali ja Gilit veivät kyllä sydämen ja Indoneasialaiset ihmiset ylipäätään. Thaimaassa ollaan matkattu paljon ja tykätty kovasti, paitsi paikallisista... Kurja sanoa, mutta Thaikut ovat isolta osalta todella jurpoa porukkaa... Noloja ja huonotapaisia juntteja suoraan sanottuna. Indonesian puolella ei ollut kertaakaan minkäänlaista huutelua, osoittelua saati tuijottelua. Kaikki olivat mukavan uteliaita ja niin iloisen kohteliaita.


Näihin maisemiin me palaamme aivan varmasti uudelleen!!