lauantai 31. tammikuuta 2015

Klommoja


Niin ihania, kuin nuo karvakaverit ovat, niin kyllä ne kaikenlaista ylimääräistä hommaakin järjestävät. Nyt nämä meidän pikku riiviöt alkavat olla jo niin kunnollisia, ettei enää tarvitse pelätä mitään yllätyksiä. Alkaisi siis olla aika korjata pentuaikojen klommot ja vauriot. Näden järsimisten syyllinen löytyy tuolta alempaa ja itseasiassa hän vastaa kaikista isommista tuhotöistä. Pikku Pimsu ei ole ikinä järsinyt oikeastaan mitään, muuta, kuin jokusen kengän kannan, mutta hän hoitaa kyllä yllärit kosteammassa muodossa... edelleen... 


Kevään projektina on siis paklata ja maalata kodinhoitohuoneen seinät kuntoon. Kumma kun niitäkään ei ole saanut ennen laitettua... 


tiistai 27. tammikuuta 2015

Voimaruokaa




Melkein voisin laittaa tammikuun energiapläjäyksen tämän Total25 viherjauheen piikkiin. Otin kokeiluun tämän ensimmäisen silmiin sattuneen tuotteen ihan sattumanvaraisesti ja seuraavaksi kokeilen jotain toista. Tämä oli kyllä varsin vakuuttava ja hyvän makuinen tuote, mutta vähän turhan kallis, vaikka onkin näppärästi yksittäispakatuissa annospusseissa. 

Veden juontia olen myös yrittänyt lisätä oikein puhelimeen ladatun sovelluksen voimin. Ihan kivasti olen saanut lisättyä nesteytystä siitä kolmesta kupillisesta kahvia/vrk, jopa välillä yli kahteen litraan vettä päivässä. Nyt kun uutuuden viehätys on vähän laantunut, meinaa myös veden määrä lopahtaa ja tänäänkin huoman juoneeni vain aamulla sen ½ litraa vettä ja kupillisen kahvia.. Mistäs ihmiselle sellaisen janon taikoisi, että muistaisi juoda!?  


Näille laiskamatosille pitäisi myös tarjota pienet viherpirtelöt, jos alkaisi vähän vireystaso nousta. Sen verran on ollut kylmäkin, että ei paljon vilukissat ulkona viihdy. Toinen nyhverönyysykäinen saa hätäisesti pissittyä ja sitten jo kaavitaan ovea, että sisään olisi päästävä... No eipä taida hurtat viherjauheista piitata, mutta ensi viikolla käydään taas hakemassa parisenkymmentä kiloa heppaa pakkaseen. Sitä kelpaa sitten popsia kera lampaan rasvapalleroiden ja perunan. Hienosti on pysynyt nyysykäisellä hiivat ja kutkat kurissa, kun poistettiin possun ja viljojen lisäksi nauta ja maissi ruokavaliosta. 


sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Jatkoajalla




Ostin pöytäliinan, elämäni ensimmäisen pöytäliinan... 


Uusi pöytä tuoleineen on ollut työn alla ihan valtavan pitkään, mutta tarjouspyyntöjä pidemmälle asia ei ole edennyt. Nyt pöydän pinta on mennyt entistä surkeampaan kuntoon, kun tuossa jokunen aika takaperin syötiin keittoa kertakäyttöastioista (tiskikone meni rikki viikonloppua vastaan). Kuumuus poltti sellaiset harmaat jäljet neljän lautasen kohdalle. Lisäksi kerran kuussa vierailevat lapsitähdet ovat saaneet kummasti raavittua pinnan kyntöpelloksi..

Joskus olen jotain pöytäliinaakin miettinyt, mutta kohdalle ei ole sattunut yhtään mieleistä. Kaiken lisäksi täällä asuu minun lisäkseni yksi sottapytty supermurustelija, eikä tuukin ja soosiroiskeiden yhdistelmä ole kuulostanut kauhean hyvältä. Mutta niin vain on mennyt kehitys eteenpäin pöytäliinoissakin ja nimenomaan kerniliinoissa. Nämä uudet materiaalit jäljittelee kangasta ihan todella uskottavasti ja siinä on kuitenkin vahakankaan kaikki edut.

Sitten löytyi vielä ihan justiinsa sellaista kerniä, mikä istuu väriensä ja olemuksensa puolesta ihan täydellisesti tuohon ruokailunurkkaukseen. Pöytä sai siis ainakin toviksi lisää aikaa, eikä sillä uudella ruokaryhmällä ole enää niin kiire.



torstai 22. tammikuuta 2015

Ei pöllömpää!


Viimeinen toimivuuden parantelu tapahtui tuulikaapissa elikäs eteisessä. Ongelman ydin on ollut ulkovaatteiden säilytyksessä. Silloin aikanaan, kun päästiin muuttamaan, ei ollut enää sen enempää rahoja laittaa mihinkään säilytysjärjestelmiin, joten eteisen liukuovikaappiin tuli vain pitkä tanko ja ylähylly. Jossain kohtaa hankittiin kaappiin sellainen irtonainen verkkolaatikko pömpeli, mutta ei niillä laatikoilla ollut mitään virkaa. Ylin laatikko tursui yli äyräiden kaikkea kaulaliinasta koiran valjaisiin, eikä sieltä löytänyt mitään, jos piti nopeasti etsiä. 

Kaapiin oli tungettu myös kauhea määrä takkeja, joista osaa ei ole käytetty ainakaan muutamaan vuoteen. Pakotin herran käymään läpi omat takkinsa heittämään pois tarpeettomat ja sitten tein veilä omat karsinnat. Osa meni suoraan roskikseem ja osa meni UFF:lle ja nyt on tilaa sen verran, että vierasnaulakkokin pysyyy tyhjänä vieraita varten. Pömpelin tilalle hankin tuollaisen kankaisen hyllykön, minkä saa ripustettua tankoon. Siinä pysyy näppärästi huivit ja pipot järjestyksessä. Jostain kaappien perukoilta löytyi vielä tuollainen iso pukupussi, mihin pääsi herran puku ja pikkutakit säilöön. 


 Eteisen valaisin on yksi suursuosikeistani ja ensimmäinen tuunattu kirppislöytö. Nyt kun naulakko on tyhjänä, niin siinä ihan vaan koristeena roikkuva Thaimaan tuliaisina tuotu pöllölaukkukin pääsee paremmin esille. Etolan valikoimista löytyi joskus syksyllä tuollainen hauska ovimatto tuomaan lisää piristystä eteisen harmauteen. 
                                                                         

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Parempaa säilytystä


Näin on näppärästi meillä ratkaistu menneiden vuosien kirjanpidon säilytys... Herran papereita on muutenkin joka paikassa levällään, eikä vähiten pitkin keittiön pöytää ja saarekkeen ylätasoa. Ne paperit ja kansiot saivat kyytä, kun tyhjensin yhden keittiön isoista vetolaatikoista ja siirsin kaiken sinne. Setvikööt niitä sitten, kun sen aika on, mutta enää ne eivät oleskele ruokapöydällä. 


Kirjanpidolle löytyi nopeasti säilytysratkaisut, kun tämä perusparannusten pyörremyrsky alkoi jyllätä. Sängynaluslaatikot käytiin ostamassa ja tyhjensin toimiston vierassängyn alusen kaikesta roinasta, mitä sinne oli kertynyt valtavan koirankarva ja pölykokoelman lisäki. 



Sivupöydälle löytyi uusi kerniliina suojaaman laatikostoja väriroiskeilta ja tuollainen näppärä kirkas muovisuojakin vielä kernin suojaksi. Nyt voi taas silmä levätä, kun kaikki paikat eivät ole levällään kaikkea ylimääräistä Haluaisin ehkä vielä toimistoon uuden maton ja jostain sellaisen muovisen lattiaa suojaavan alustan työtuolin alle... Ihan kiva tuo virkattu räsymattokin kyllä on ja varsinkin, kun se on taas puhdas ja pesty. 





tiistai 20. tammikuuta 2015

Parempaa vaatehuoltoa


Projekti kodin ärsyttävien toiminnallisten ongelmien ratkomisessa on edennyt kodinhoitohuoneeseen. Meillä on tosi pieni kodinhoitohuone ja suurimpana ongelmana on ollut pyykin kuivaus. Rakennusaikana päätettiin, että ei me mitään kuivuria hankita eikä pohjaratkaisukaan olisi sitä oikein sallinut. Altaalle ja pesukoneelle on tilaa vain tuollainen Ikean Lack hyllyjen levyinen syvennys. 

Pyykkiä on kuivattu perinteisillä taitettavilla telineillä joita on mahtunut juuri ja juuri 2 rinnakkain ylemmässä kuvassa näkyvään syvennykseen. Toinen telineistä on ollut alusta saakka ihan vimpula, kun herra meni sitä jotenkin rusikoimaan kootessaan telinettä ensimmäisen kerran. Sekös on sitten ollut ärsyttävää, että sellaiselle vimpulalle pitää pyykkejä asetella, mutta uutta ei ole saanut hankittua monen vuoden aikana... Ärsyttävyyden multihuipentuma on ollut se, että telineillä on yleensä jatkuvasti  pyykkiä kuivumassa ts. ne toimittavat myös vaatekaapin virkaa... ja telineet sitten tietenkin blokkaavat taakseen kaiken silityslaudasta siivous- ja liinavaatekaappiin. Sitten niitä on pitänyt siirrellä ja raahailla edestakaisin, jos kaapeista on tarvinnut jotain. 


Pitemmän aikaa olen pyöritellyt mielessä sellaisen tornimaisen pyykinkuivaustelineen hankkimista, mutta ne ovat olleet jotenkin niin huteran oloisia. Sitten satuin törmäämään ihan mahtavaan ja täydellisesti meidän tarpeisiin sopivaan telineeseen. Tämän helmen bongasin Tokmannilta ja samalla löytyi myös perinteisempi matala teline, minkä saa niin pitkäksi, että siinä kuivaa lakanatkin oikein hienosti. Ei tarvitse enää niitäkään roikotella ovien päällä. 3 Kerroksinen kuivausjärjestelmä on tosi tukeva ja helppo siirrellä, koska siinä on pyörät alla. Kuivaustasot saa tarpeen mukaan nostettua ja laskettua alas, eli se menee myös pieneen tilaan. 





sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Biologinen museo



Nämä tukiperheviikonloput ovat toisaalta aika raskaita, mutta toisaalta taas tulee tehtyä kaiken näköistä ja mentyä paikkoihin mihin ei muuten tulisi mieleenkään mennä. Lauantaina oli ohjelmassa biologinen museo ja tässä muutamia hätäisesti räpsittyjä puhelinkuvia kierrokselta. 


Kaikeksi riemukseni siellä oli meneillään hyönteisnäyttely. Mahtavan värisiä ja valtavan kokoisia perhosia ja öttiäisiä. Harmi vaan, että lapset on niin hätäisiä, kun itse olisi viettänyt tovin jos toisenkin pitempään niitä ihmetellen. 




Museo poikkeaa arkkitehtuuriltaan kaupunkikuvasta. Siitä huolimatta en ole ikinä laittanut sitä merkille, vaikka monesti on ohi ajettu..  


Karhu ja raadolla herkuttelevat pikku petolinnut olivat ehkä vaikuttavimmat maisema-asetelmissaan. 


lauantai 17. tammikuuta 2015

Parempia unia



Vaikka blogin puolella onkin ollut hiljaista, niin huushollissa on käynyt muutosten tuulet. Tiedätte varmaan, kun kotona jotkut pienet asiat, mitkä kuitenkin ovat aika merkityksellisiä, ovat vähän rempallaan ja huonosti. Ne ovat sellaisia juttuja, mitkä eivät ole kokoajan ja päivittäin mielessä, mutta tämän tästä kuitenkin ärsyttää ja silti niille ei tule tehtyä mitään. Jatkossa pääsette tutustumaan meidän kodin ärsyttävyyksiin ja miten olen niitä ratkonut viime päivinä.

Ihan ensimmäisenä meille hankittiin uusi patja/petari sänkyyn. Kas siinä kaunis ja todenmukainen kuva makuuhuoneesta... meillä ei nimittäin ikinä pedata sänkyä, joten mitä sitä petaamaan kuvaakaan varten... No joka tapauksessa meillä on aina ollut ongelmana hyörivät ja pyörivät lakanat ja paikaltaan valuvat petarit. Mökille hankittiin viime kesänä Ikeasta tällainen paksumpi patja petariksi ja muotoon ommellut lakanat. Yhdistelmä todettiin varsin hyväksi ja toimivaksi ja nyt vihdoin saatiin patja hommattua myös kotiin.

Ja sitten ne yhdet jutut, mitkä aika-ajoin raastavat hermoa; nimittäin energiansäästölamput. 10 000 tuntia! No niin varmaan, hyvä jos tuhannen tuntia toimivat. Viime kerralla, kun ostettiin lamppuja laitoin kuitin ja pakkaukset päivämäärineen talteen ja taatusti palautan ennen aikojaan hajonneet. Tämäkin kuvan Meagaman oli jo valmiiksi säpäleinä. Harmi vaan, kun ei ole mitään muistikuvaa,mistä lamppu on ostettu ja koska.

perjantai 16. tammikuuta 2015

Yhtenä päivänä


Joku päivä takaperin talvi näytti parhaita puoliaan..


Eipä siitä pitkään iloa ollut, mutta onneksi tuli edes ikuistettua nämä ihanat kotipihan pihlajat. 


sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Paukkupaita


Palaillaanpa vielä hetkeksi tuohon vuoden vaihteeseen, kun en ole ehtinyt täällä asiasta vielä lätistä. Meidän pikku hiirula sattuu olemaan hiukkasen hullu tai neuroottinen tai no, ainakin hänellä on runsaasti kaikenlaisia pikku pelkoja, joista suurimmat ovat ukkonen ja raketit. 

Viime kesänä hankittiin kokeiluun tuollainen Thundershirt ja saatiinkin ihan hyviä kokemuksia siitä. Ukkonen on vaan sen verran arvaamaton ja saattaa paukahtaa yllättäen ja sitten meneekin tovi, että höppänä rauhoittuu. Nyt kuitenkin oltaisiin osasattu ennakoida paukuttelut, mutta puku saatiin puettua vasta ensimmäisten ennenaikaisten rytinöiden jälkeen.  Paukauksista seurannut tutina ja läähätys loppui nopeasti ja koko ilta sujui ihanan leppoisissa tunnelmissa. Tokikin paukkupaitareppana nöpötti kyjessä kiinni, mutta levollisesti koisaillen. Ainoastaan lähimpänä paukahtaneet raketit saivat hetkeksi pään nousemaan ja korvat hörölleen. 

Ihan mahtava keksintö tuollainen ja tehoaa myös muihinkin merkillisiin ahdistuksiin ja olemattomiin pelotuksiin. Nyt pitäisi vaan käydä ostamassa ihan koirille tarkoitettu paukkupaita, kun tämä on kissojen L-koon pusakka. Ostin kokeiluun sen, koska olivat puoleen hintaan ja muuta eroa ei ollut, kuin hiukan kapeampi rintamus. Se leveämpi rintaosa varmasti istuisi paremmin, joten pitänee hankkia ennen kesää ja ukkosia... niitä odotellessa!