keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Kaunista


 Keväällä pihan kaunein kohta on hautuumaa. Scillat kukkii ja ikivanha terijoensalava on, kuin suoraan satumetsästä. 


Sadepäivän ratoksi


Koko päivän on satanut kaatamalla ja juuri hetki sitten sade muuttui lumeksi... Ei kyllä haittaa hetkeäkään, koska sen verran hyvä mieli on tämän päivän pitkän kaavan kirppiskierroksen jäljiltä. 7 kirpputoria ja melkein jokaiselta löytyi jotain pientä tai suurta. Arabian valkoinen kukkaruukku löytyi 4€:lla mustien seuraksi Kaarinan kierrätyskeskuksen kirppikseltä. Pinta oli aika nuhjuinen, mutta saippua ja ihmesieni teki tehtävänsä. Hassiselta ja Linkkikirppikseltä löytyi pitsiliinoja eurolla parilla. En ole niitä mitenkään aktiivisesti etsinyt tähän saakka, mutta niitä on nyt kertynyt sen verran, että jotain niiden pään menoksi pitäisi keksiä... 


Isännän ehdotuksesta päädyttiin keräämään mökille kokonaista aterinsarjaa. Sekalaisen seurakunnan joukosta hän valitsi mieleisekseen ne "pikkuiset raitavartiset". Eipä huono valinta... Kysessää on siis Kaj Franckin Hackmanille suunnittelema Scandia-sarja. Minähän en laita keräilyhaastetta lainkaan pahakseni ja näitä lähdinkin hyvällä menestyksellä tänään etsimään. Soppakauha löytyi verrattain sopivaan hintaan 25€ Mimmin kirppikseltä, mikä on yksi suosikkipaikoistani. Veitset Hassiselta vitosella ja pikkulusikka Ykköstien kirppikseltä Kaarinasta eurolla. Ei hullumpaa, sanon minä! Veitset on varman ihan alkuajan tuotantoa 50-luvun alusta, koska leikkuupinta on kulunut kokonaan, jos siinä sellaista hienoista sahalaitaa on ikinä ollutkaan ja niissä lukee Sorsakoski. 


Ykköstien kirppikseltä bongasin myös nämä Riihimäenlasin Kehrä maljakot. Pienempi on itseasiassa kääntömaljakko ja toimii kynttilänjalkana toisinpäin. Kehrän on suunnitellut Tamara Aladin 1968 ja sitä löytyy kolmea kokoa ja useampaa väriä. Maljakot lähti matkaan 12€:lla kappale. Hiukan toivon, että näitä alkaisi löytyä lisää ja mieluusti kirkkaana ja sinisen sävyissä ja erikokoisina... Ykköstien kirppiksellä oli muuten todella paljon kaikkea kivaa tällaisiin hassahtaneelle, että suosittelen poikkeamaan.  



lauantai 25. huhtikuuta 2015

Paskiksen synttärit



Herra iso herra täytti tänään 5 vuotta. Muutenkin lellikkiä lellitään, mutta tänään vasta onkin lellitelty herkuilla ja super pitkällä ulkoilulla. 

Onneksi joku pitää tasapainoa yllä ja jalopeuran lailla ärjyvä matroona laittaa lelliperseenkin kuriin... Ei uskoisi miten puolta pienempi Pimsu, jolla on hermot, kuin pierun kuoret, saa lelukateuden iskiessä kylmä hermoisen Mr Paskiksenkin pakenemaan. 



Meillä on synttäripäivä kulunut luonnikkaasti kasvihuonetta siivoten. En vaan käsitä miksei sitä voi tehdä syksyisin.. Kuivista ronteista pöllyää ihan kauheasti jotain hometta tai muuta pölyä ja hieman ahdistaa niitä roippeita repiä alas ja ulos. No nyt se on tehty ja pesua vaille valmis uuteen kauteen. 


perjantai 24. huhtikuuta 2015

Rumimmat ever!


Ajattelin kimpun nähdessäni, että ai vitsit harvoin näkee papukaijatulppaaneja myynnissä lähikaupassa... Ei mikään ihme.. Onhan noi rumia ku mitkä tuossa täydessä kukoistuksessaan ja seuraava vaihe oli sitten lakastuminen. 

Tulis jo kukkapenkin tulppaanien aika!! 


maanantai 20. huhtikuuta 2015

Aita


























Siinä se sitten on! Yksi parhaista vedoista, mitä ollaan ikinä täällä landella asuessa tehty. Pitkällisen jahkailun ja viikon tehokkaan pohtimisen jälkeen siinä meni sitten vain yksi kokonainen päivä, kun nuijittiin paalut maahan ja hakasnaulaimella kiinnitettiin verkko paikoilleen. 150m verkkoa, 50 paalua ja naulain maksoivat yhteensä 400€


Uuvatit olivat aluksi aivan ihmeissään, mutta nyt alkaa rajat olla jo hallussa.


Tänään vietettiin ensimmäistä kertaa yhdessä aikaa pihalla ihan tunti tolkulla. Itse kuopsutin kukkapenkkiä ja terassin edustan sepelistä rikkaruohoja. Koirat kirmasivat aivan onnessaan pitkin pihaa ja välillä nauttivat auringosta selällään maaten. Pihalla ulkoilua on aina varjostanut pieni epäluottamus, minkä tyypit sitten aika ajoin ovatkin lunastaneet poistumalla pihalta tai suorastaan karkaamalla.


Hittolainen aurinkotuoli meni sitten hajoamaan, kun pienen peräni siihen laskin... Ei kestänyt edes viittä vuotta tuossa säiden armoilla.... Täytyy katsoa saisiko sen vielä korjattua. Terassin kaiteiden maalausta on ainakin tiedossa, kun mustaa petsiä on vähän roiskunut tuohon...


sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Nallenaama


Ei mulla oikeastaan mitään asiaa ole... 
Paskis oli vaan taas niin suloinen muina pikkukissuina sohvan selkänojalla makoillessa... 


On se ihana <3 



perjantai 17. huhtikuuta 2015

Kukkivat


Viime syksyn sipuliurakka tuottaa tulosta. Täytyy varmaan tulevan syksynä laittaa vielä vähän lisää näitä, kun ovat niin kiva piriste tuossa terassin edustalla. 


Pienet lummetulpaanit ovat tuttuun tapaan kevään ensimmäiset tulppaanin kukat. Vähän paksumpaakin tiittaa sieltä maasta töröttää, mutta aita projektista vielä tarkemmin lisää jossain vaiheessa. 


keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Matkamuistoja ja kuumeilua



Maailmankartta taulumuodossa löytyikin aika nopeasti ja sen enempää etsimättä eräältä kirppikseltä, missä myydään myös isoja julisteita. Selailin kuvia vähän sillä silmällä, että josko toimiston seinälle jonkun kivan kuvan löytäisi. Sitten löytyikin sellainen vintagemainen kartta, millaista olen miettinyt canvastauluna ja vähän katsellutkin sillä silmällä sellaisen tilaamista. 

No nyt ei tarvitse tilata, kun julisteesta syntyi köyhän miehen naisen canvastaulu... Kotoa löytyi vanha sisustustaulu mikä ei ole enää mieleen ja sattumalta juuri oikean kokoisena. Juliste oli muutaman millin suurempi ja reunat sai taitettua sivuille. Ideaalitilanne olisi ollut, jos reunat olisivat yltäneet ihan kunnolla yli, mutta ihan siistiä jälkeä tuli, kun teippasin ne taitteet maalarinteipillä. 
Ehkä se canvastaulu vielä joskus tulee hankittua, mutta tähän sopii tökkiä matkakohteiden päälle nuppineuloja siihen saakka.





























Viime reissun matkamuistot ovat myös asettuneet omaan purkkiinsa. Hiukan meni suunnitelmat pieleen matkan teeman mukaisesti, kun en saanut risteilyltä tuotua hiekan murenaakaan. Haitilta koitin tuoda pari lusikallista, siis sen verran, kuin nyt kengissäkin jo kantautuu, mutta sinne ne jäi läpivalaisuun, kun siirryttiin takaisin laivalle. 

Turha sitä sitten on enää manata, sillä tämä Ormondin rannalta tuotu hiekka ja dollarista kyhätty origamivene kuvaavat ihan täydellisesti matkaa ja kohdetta. 






































Seuraavalta matkalta ei tulekaan uutta purkkia vaan tuo alimman kuvan alin puteli saa vaan uuden vuosiluvun kylkeensä. Sitä tässä kuumeisesti odotellessa.... 

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Huligaanit kuriin!


Kevättä rinnassa ja vauhtia riittää...


Meillä on tässä aika pitkään ulkoiltu tälla lailla yksitellen. Tähän päädyttiin sen jälkeen, kun huligaanit olivat ottaneet viime vuonna pari kertaa yhdessä hatkat ja kiitäneet pitkin kyliä ja me kauhusta kankeana perässä etsimässä. Yksin kumpikaan ei ole ikinä poistunut pihasta, vaan siihen on vaadittu kaksi tyhmää päätä yhdessä.. Viime karkureissusta tulee juhannuksena vuosi joten karkailun aiheuttama ahdistus on ollut enää hämärä muisto ja välillä tyypit onkin otettu yhdessä pihalle peuhaamaan. No ei oteta enää... Mulkerot lähtivät taas viikko takaperin ja onneksi tuosta kilometrin päästä naapurin rouva oli napannut karkulaiset, etteivät päässeet pidemmälle.. 

 Kun tuota tonttia piisaa puolen hehtaarin verran, niin ollaan ajateltu, että aitaaminen on ihan mahdotonta jo hintansakin puolesta. Tarhaa tai muuta häkkisystemiä näille ei voi kuvitella, joten ollaan vaan vähän niin, kuin siirretty ajatusta sivuun ja odoteltu, että josko ne karkailuhalut siitä loppuisivat...  No eivät loppuneet!

Nyt on viikonverran katseltu erilaisia vaihtoehtoja verkkoja ja aitatolppia toimittavien firmojen valikoimista. Päädyttiin riista-aitaverkkoon ja puupaaluihin, eli halvimpaan ratkaisuun ja silti siihen aitaan saa uppoamaan satoja euroja. Pakko se nyt sitten kuitenkin vaan on, ei auta mikään. 

 Loppuu se reissaaminen!!


sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Kurkia ja krysanteemeja



 Sitten kun saa tehdä ihan mitä vaan ilman minkäänlaisia rajoituksia, saattaa syntyä kaikenlaista kivaa ja vähän erikoistakin. Kohteena veli ja lähtökohtana lähes 20 vuotias ja ihan ensimmäisiin tekemiini kuviin lukeutuva lohikäärmeen kuvatus. Samainen lohis näkyy muuten tuossa sivupalkissakin ak:n rinnuksessa ja se löytyy myös sisarusparven pahnan pohjimmaisen käsivarresta.  


En oikein tiedä sen tarkempaa termiä tämän tyyppiselle kuvitukselle, mutta kollaasitekniikaksi kutsun sitä itse ja se on ihan valtavan inspiroiva tyylilaji. 


Krysanteemi.. miten vaikea nimi kukalla!


lauantai 11. huhtikuuta 2015

Yliveto juttuja


Ihan ensteks yliveto juttu on se, että perjantaina tuli 7kk täyteen tupakoimattomuutta. Tai no, on siihen 7 kuukauteen mahtunut muutama juhlan hetki ja näyttää kovin mahdottomalta tuo viihdekäytön lopettaminen... Ei sen kyllä mahdotonta pitäisi olla ja tokihan siihen pitäisi pyrkiä. Yksi edistysaskel on kyllä otettu, eli olen päässyt eroon myös korvaushoidosta ja nyt jo toista kuukautta ilman mitään nikotiinipastilleja. Siihen on löytynyt tilalle sopivan pahan makuiset pastillit, ettei niitä tule koura kaupalla popsittua.  


Toinen yliveto juttu on taas odotettavissa ensi viikolla. En tiedä miksen ole tätäkään keksinyt ennen tai saanut aikaiseksi... Meillä käy nimittäin nykyään ammattilaiset siivoamassa huushollin kerran kuukaudessa. Ei enää stressiä siitä, ettei ehdi tai jaksa kuurata lattioita ja kihnata pölyjä. Muutaman kerran kun imuroi suurimmat karvat siivousten välillä ja pitää pöytäpinnat siistinä, niin pysyy huusholli aika kivassa siivossa. Sillä hyvällä, mitä kessuttelun lopettamisella säästää, voisi ottaa siivouksen jopa kahdesti kuussa. 


torstai 9. huhtikuuta 2015

Esikasvatuksessa



Takakoppi on pyhitetty taas taimien käyttöön ja huone pidetään viileänä, jolloin kasvatit eivät hujahda pitkisi loikeroiksi, kuten viime keväänä. Tomaattia on kasvamassa useampaa sorttia ja samoin sitruunabasilikaa vai olikohan se thaibasilikaa.. Chiliä en laittanut yhtään, kun sitä on nyt viime vuodet tullut niin reippaasti, että kuivattua rouhetta on vuosiksi eteenpäin. 


Syksyllä napsin pistokkaat äidin komeasta juorusta ja sain sen sinnittelemään  talven yli vesilasissa. Nyt se onkin lähtenyt kivasti kasvuun, kun pääsi multiin. 





























Oxalis on lähtenyt ihan ihmeellisen hyvin kasvuun. Syksyllä nostin ruukun tuohon olohuoneen nurkkaan ja siinähän se jaksoi kukkia, kunnes alkoi pikkuhiljaa ränsistyä. Lakkasin kastelemasta ja annoin käpysten olla paikoillaan ruukussa. Nyt sitten aloitin kastelun ja sieltä ne apilat vaan korottelee taas niin terhakoina. Ei sitä aina näköjään tarvitse niin kauheasti nähdä vaivaa, kun helpommallakin onnistaa. 





























Ensimmäistä kertaa kokeilussa on värinokkoset ja ihan kivasti se ainakin on lähtenyt alkuunsa. Vähän jotain pientä väriäkin jo lupailevat.. Nyt on kyllä niin mahtava keli, että taidan mennä istuttelemaan pihan puolelle viimeisiä siemeniä. Lämpömittari näyttää +12 varjossa ja vanhana auringon palvojana ehdin jo hetken ottaa iloa irti ja loikoilla tuossa terassilla. Ihanaa! 


keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Maailma tarrana


Työhuoneen päätyseinä on ollut hiukan valju ja aikani asiaa pyöriteltyäni hylkäsin taulut ja muut ajatukset ja satsasin oikein kaikki 7€ seinätarraan. Aiheena tietenkin joka puolella pitkin huushollia muodossa tai toisessa toistuva maailmankartta. 


Typografinen maailma istuu hyvin huoneen muutenkin graafiseen ilmeeseen, joten eipä taas olisi voinut paremmin vähiä rahojaan sijoittaa :) Jotenkin pidän aika paljon tuollaisesta pehmeän vähän rustiikkisen ja särmemmän graafisen yhdistelmästä. Samat värit ja tyylit yhdistelmänä toistuu itseasiassa meillä myös makkarin puolella esim. tässä ja tässä


tiistai 7. huhtikuuta 2015

Keltaista iloa

No nyt on mennyt taas muutama viikko ihan harakoille, kun kamera ei ole toiminut. Jotenkuten vihdoin tajusin, että automaattitarkennus ei pelitä. Kaikkien ohjekirjojen ja säätöjen antisankarina, kuitenkin yritin selvittää tilannetta ja tulin siihen tulokseen, että rikkihän se on koko kamera.

Nyt sitten vihdoin pyhien päätyttyä sain soitettua Rajala cameraan ja mukavan palveluhenkisen hepun kanssa sitten koitettiin vielä siinä puhelimen vältyksellä, että ei ole mitkään säädöt pielessä. Ei ollut, joten ei muuta, kuin matkaan ja kiikuttamaan kameraa liikkeeseen. Onneksi takuuta on vielä melkein vuosi jäljellä.

Siinä matkalla alkoi karu totuus kirkastua, että kamerahan lähtee viikoiksi johonkin huoltoon ja kevät etenee ja ja ja... siinä kohtaa oli jo varmaan tukku hiuksia revittynä auton penkeillä. Loppu hyvin ja kaikki hyvin, sillä matkaan lähti ainoastaan objektiivi, eli itse runko ei ollutkaan hajalla. Jei!!



Nyt sitten kuvailut jatkuvat, joskin hieman haasteellisena, kun tuo toinen objektiivi on 40-150mm teleskooppimötikkä. No eiköhän silläkin sitten jotain saa kuvattua ja jos sitten seuraavalle reissulle saisi  kaverilta lainaan jonkun kivan putken, jos se toinen ei ole vielä saapunut.


Keltainen ei ole koskaan ollut mikään suosikki väri kukissa, mutta kyllä se vaan kevääseen kuuluu erottamattomana. Keltaiset kookukset ovat kuitenkin ihan mahtavan värisiä ja juurikin sitä keltaista, mikä on eniten silmän mukaista. Kun ne violetit nyt vielä puhkeaisivat siihen rinnalle... 


Leskenlehdet edustavat sitten taas jotain niin mahtavaa, että saavat anteeksi ei niin kivan keltaisen sävynsä! Nyt mä alan miettiä objektiiviostoksia...