Yrtit on ylivoimaa

Voisin elää päivästä toiseen pelkästään tällä eväällä... Raejuusto, avocado, kinkku ja cashewpähkinä-sötkötys ryyditettynä tuoreilla yrteillä... Miten voi olla niin täydellinen makuyhdistelmä.  

Päätin jo viime syksynä, että en laita keväällä mitään taimia kasvamaan. Tomaatit ja muut isommat ovatkin jääneet, mutta pakko oli tyydyttää viherpeukkua ja hieman myllätä multaa. Nyt on laitettu aluille viit kuut lai yrttiä, mitkä meinaan sitten sijoittaa ruukkuihin ja viedä mökille. Tiskipöydällä pönöttävät kaupan yrtit ja pikku lisävalon voimin olen saanut ne pidettyä jo tovin hengissä. Basilikaa tosin menee sitä tahtia, etteivät ne ehdi missään olosuhteissa nyypähtämään. 

Hutei ja hitei

"Aina ei voi onnistua" on tuttuakin tutumpi slogan meidän puutarhassa... Värinokkonen on ollut sekä hitti, että huti. Siemenestä kasvatettu ilostuttaa aina, vaikkakin kasvu onkin ollut hidasta ja näyttävät puskat jäivät haaveeksi.  

Todellinen floppi on sormustinkukat, mitkä eivät vaan jaksa menestyä meidän pihapiirissä. Kuvitelmat hienoista sormustinkukkameristä pihan reunoilla on saanut kuopata jo aikaa takaperin. Ylväät kukat näyttäytyvät tällaisina surkeina rääpäleinä, jos nyt ikinä edes kukkaan ehtivät.. 

Peurankellot ovat sitten taas puolestaan menestystarina sattuman kautta. Ne ovat luultavasti pihan vanhaa kantaa ajalta ennen meitä tai sitten siemenet ovat eksyneet tuohon jostain muualta. Veikkaan kuitenkin ensimmäistä vaihtoehtoa. Parina vuotena hautuumaan istutusten perustamisesta jaksoin ahkerasti kyniä rikkaruohoja ja siinä on mennyt peurankellojen taimet samalla. Kun kurjenpolvet valloittivat alueen jäi myös kyniminen vähemmälle ja ensimmäiset kellot pääsivät kukoistamaan. Nyt ne antavat kivasti väriä ja korkeutta tuolle tasapaksulle, villiintyneelle kulmaukselle. 

Vaaleanpunaisia unelmia

Olen ensimmäistä kertaa onnistunut saamaan jotain aikaiseksi suorakylvöllä. 

Vaaleanpunainen kesäkukkaseos yllätti veikkaajat ja oikeastaan täysin ilman huolenpitoa olleet, kasvihuoneen laidalla sijaitsevat ruukut ovat puhjenneet kukkaan. 

Nämä ruiskaunokit tai mitä ikinä ovatkaan, ovat kyllä ihan ylisöpöjä :)

Jaahas ja sitten pitäisi laittaa tavarat taas kasaan ja laittaa nokka kohti Lomakalliota. Toivottavasti ehditään Plantagenin kautta, kun ajatuksissa on ollut joitakin istutuksia tälle kesälle... Synkältä näyttää sää, mutta jospa saaristo olisi taas ylivoimaa ja sateet kiertäisivät kauempaa. 

Voi kukkia!

 Nyt niitä sitten on kaikki paikat pullellaan... Ihania kamalia voikukkia. Nurmikko ei ole hetkeäkään siisti, kun voikukkien varret liiskaantuu leikkurin alla maatamyöden ja nousevat sitten taas heti pystyyn. Sitten ne tietenkin kasvavat pituuttakin huimasti nopeammin, kuin nurmikko.

No eipä auta, kuin nauttia näistä nurmikon pikku auringoista, kun ei niistä eroonkaan pääse. Kun olis sen verran aikaa, että saisi edes kukkapenkit raakattua...

Jännityksellä odottelen, että mitä mahtaa ruukkuihin kylvetystä kesäkukkaseoksesta ilmaantua. Pahasti ne näyttää kyllä rikkaruohoilta, mutta yrittänyttä ei laiteta ja kukka se on perunallakin. Kaunis kukka itse asiassa onkin.

Esikasvatuksessa

Takakoppi on pyhitetty taas taimien käyttöön ja huone pidetään viileänä, jolloin kasvatit eivät hujahda pitkisi loikeroiksi, kuten viime keväänä. Tomaattia on kasvamassa useampaa sorttia ja samoin sitruunabasilikaa vai olikohan se thaibasilikaa.. Chiliä en laittanut yhtään, kun sitä on nyt viime vuodet tullut niin reippaasti, että kuivattua rouhetta on vuosiksi eteenpäin. 

Syksyllä napsin pistokkaat äidin komeasta juorusta ja sain sen sinnittelemään  talven yli vesilasissa. Nyt se onkin lähtenyt kivasti kasvuun, kun pääsi multiin. 

Oxalis on lähtenyt ihan ihmeellisen hyvin kasvuun. Syksyllä nostin ruukun tuohon olohuoneen nurkkaan ja siinähän se jaksoi kukkia, kunnes alkoi pikkuhiljaa ränsistyä. Lakkasin kastelemasta ja annoin käpysten olla paikoillaan ruukussa. Nyt sitten aloitin kastelun ja sieltä ne apilat vaan korottelee taas niin terhakoina. Ei sitä aina näköjään tarvitse niin kauheasti nähdä vaivaa, kun helpommallakin onnistaa. 

Ensimmäistä kertaa kokeilussa on värinokkoset ja ihan kivasti se ainakin on lähtenyt alkuunsa. Vähän jotain pientä väriäkin jo lupailevat.. Nyt on kyllä niin mahtava keli, että taidan mennä istuttelemaan pihan puolelle viimeisiä siemeniä. Lämpömittari näyttää +12 varjossa ja vanhana auringon palvojana ehdin jo hetken ottaa iloa irti ja loikoilla tuossa terassilla. Ihanaa! 

Hothothot!!

Chilisato oli muhkea ja osa raakileista jäi jopa keräämättä. Nyt ne odottelevat tuolla kasvihuoneessa siivousta... Viimeksi kasvari muuten siivottiin uudenvuodenpäivänä... Saas nähdä milloin tällä kertaa saa aikaiseksi, vai saako edes ennen kevättä.

No sitä kypsää chiliäkin tuli todellakin monen vuoden tarpeiksi. Osan pakastin ja osan kuivasin palasina, mutta nämä viimeiset kokeilin kuivata ihan kokonaisena. Siinä ne nyt koristavat tiskipöytää vanhan lasipurnukan täytteenä. Mortteli olis kyllä kova sana, kun näitä kuivattuja ruokia löytyy tällä hetkellä aika paljon kaapeista.

Lasipurkki on muuten kirpparilöytöjä ehkä loppukesältä, jos oikein muistan...

Yksi keräilykohde on tullut tässä syksyn aikana tiensä päähän. Riihimäen Kotilasi-kokoelma taitaa olla täysi... Hans Nyqvistin suunnittelemia Kotitölkkejä on kertynyt iso liuta kolmessa koossa ja kolmessa värissä. Näitä pitäisi olla vielä vaalean ruskeana, mutta ikinä en ole moisiin törmännyt ja ehkä hyvä niin, koska uusille ei olisi enää tilaa.  

Vihdoin!!!

Vihdoin ja viimein kasvihuone alkaa tuottamaan satoa. Kyllä sitä on jo odotettukin! Yleensä kylvän maaliskuussa, mutta ajattelin aikaistaa kylvöjä, että saataisiin aikaisemmin nauttia sadosta... No se ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä ja kuukauden ollaan myöhässä aikaisempaan nähden. 

 Aji cristal chilillä onkin kaunis kukka. 

Samainen Aji cristal kasvatti myös melkoisen lehtipöheikön, mitä olen nyt karsinut aika tavalla ja latvonut hujopeiksi kasvaneita varsia.

Tomaatit on myös latvottu, kun saavuttivat harjakorkeuden. Nämähän on nyt niitä varkaista kasvatettuja uusia varsia, kun pätkäisin pitkiksi venahtaneet varret poikki istutusvaiheessa. Ihan hyvin onnistui, mutta vähän turhan pitkät välit tertuilla kyllä on. Tiedä sitten johtuuko varkaan statuksesta vai kesäkuun kylmyydestä... 

Viime kesänä istutetussa päärynässäkin on muutama raakile. Epäilin, että mahtaako niistä mitään tulla, kun ainoastaan toinen puista kukki. Muistelin nimittäin, että tarvitsee pölyttämään toisen lajikkeen, mutta ei sitten vissiin tarvitsekaan. 

Ihan itse

Viimevuotiset orvokit ovat oma-aloitteisesti kylväneet itsensä 

ja risteytyneet jos minkä värisiksi silmäniloiksi.

Suurin osa on ihan oikealla paikallaan kukkapurkissa, 

mutta yksittäisiä kasvaa myös pitkin terassin edustaa. 

Kyllähän niitä pieniä orvokin alkuja on ennenkin ilmaantunut sinne tänne, mutta en ole aikaisemmin ajatellut, että orvokkia voisi kylvää vaikka pitkin pihaa ilman mitään esikasvatteluja ja saisivat sitten kasvaa ja kylväytyä ihan itsekseen. Jos kerran kasvavat ihan sepelillä, niin varmaan lähtisivät kasvuun pihan ongelmakohdissakin... 

Muuttovalmiina

Tomaatit pääsevät vihdoin tulevana viikonloppuna muuttamaan kasvihuoneeseen. 

Chilit ovat sitkeästi kasvaneet reippaan kokoiseksi, vaikka oleskelevat vielä pikkuruisissa kylvöpurkeissaan...

Tämän vuoden taimet pääsivät venähtamaan pitkiksi luiruiksi ja päätin kokeilla, mitä tapahtuu, jos katkaisen ne ja annan varkaista kasvaa uudet varret. Yritin vähän selvitellä, onko se ollenkaan laitapeliä ja ei sitä ainakaan missään suositeltu. 

Osa alkoi jo olemaan niin pitkiä, että hipoivat kattoa ja lehtien välillä oli 30cm vartta. Saas nähdä miten kokeilu päättyy... Sen tuloksena taimien määrä ainakin tuplaantui, koska vesilasissa kasvattelee juuriaan hyvinvoivat latvapistokaat.

Oho! Se on kevät..

 Tomaatin ja chilin taimet alkavatkin olla aika hyvässä kasvussa ja eilen laittelin honteloille tomaateille tuet ja istutin ne syvemmälle isompiin ruukkuihin. Tomaattia on tänä vuonna kahta F1 laatua. Viime vuonna hyväksi havittua Sun Goldia ja uutena kokeiluna Sweet Million. Jotenkin olen haksahtanut pahemman kerran näihin pikkutomaatteihin. Viime vuotiset Tigerella ja Gardener´s Delight eivät oikein vakuuttaneet maultaan, eikä kyllä edelliskesäinen Black Cherrykään ollut mitään verrattuna näihin hullumaisen makeisiin kirsikkatomaatteihin.

Chiliä on myös kahta laattua. Toinen on pitkä punainen chili vailla nimeä, mitä olen jo kasvatellut muutaman kesän omista siemenistä. Uutena kokeiluna on viime talvena Prismasta ostettuista Aji Cristalleista poimitut siemenet.

Sitten se ihan käsittämätön juttu... Siellä kukkii pihalla ihan täysillä jo! Pikku tulppaanit yllättivät todella, kun eilen aloin tarkastella kukkapenkkiä vähän lähemmin. 

Onnen pipanoita

Villa Touretten arvonnasta voittamani keijunmekon siemenet ovat tuottaneet uskomattoman upeta kasvustot. Ensin ajattelin, ettei niistä mitään tule, kun lähtö oli niin hidas ja pitkään siinä vaan pönöttivät muutamine lehtineen. Nyt on tilanne toinen! 

Keijunmekko on kyllä niin kiva sen takia, että siihen ei tule mitään rumia kuihtuneita kukkia, vaan kukinnolla on eri vaiheita ja kaikki omalla tavallaan kauniita, eikä kuihtuneita tarvitse nyppiä. 

Meidän pihalla kukkii ensimmäisen kerran kärhö!! Olen istuttanut edellisinä vuosina 4 kärhöä ja ajatellut jo, ettei ne vaan menesty täällä, mutta nyt löytyi oikea paikka vestankin kyljestä. 

 Viime vuoden inkaliljoista yksi säilyi talven yli ja on tähän saakka kasvattanut pelkkää tuuheaa lehdistöä, mutta nyt siinä on paljon nuppuja ja ensimmäiset kukat ovat avautuneet. Ensimmäisessä kuvassa prinsessa näkyy kokonaisuudessaan.