lauantai 18. heinäkuuta 2015

Liljoja


Tällaista poropeukalo-puutarhuria lämmittää syvästi aina näin heinäkuussa, kun liljat aloittavat kukintansa.


Ne kukkivat uskollisesti vuodesta toiseen niin näyttävästi ja luotettavasti. Ainoastaan yhteen kinkkiseen kohtaan istutetut Stargazerit ovat taantuneet ja meinasinkin kaivaa ne ylös ja viedä mukanani mökille, jos vaikka saisivat uuden elämän siellä kera reilun kanankakka annoksen.. 


Aina kaikki ei mene ihan putkeen oman toiminnan puolesta ja jos menee, niin eiköhän sitten tule jotain muuta... Tuossa kesäkuun puolella isäntä sai jonkun energialatauksen ja oli nurmikon ajamisen jälkeen alkanut siistiä reunuksia, myös kukkapenkistä... Lapinnauhukset olivat saaneet kyytiä siimaleikkurista, mutta onneksi äijälle oli alkanut hiipiä epäilys ja kylmähiki urakan alussa ja nauhusten tuhoaminen oli jäänyt kesken. Illalla tyyppi kysyi varovasti, että mitäs paskanauriita siellä kukkapenkin takana kasvaa... Tilanteen valjettua sain halvauksen ja sitten nauroin vedet silmissä sitä paskanaurista. Mikä ihmeen paskanauris!? Voi raukka, kun kerrankin olisi yrittänyt olla avuksi...



2 kommenttia:

  1. Komeat lilja penkit. Tekevälle sattuu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on.. pitänee olla iloinen, että toinen edes yrittää :D

      Poista

Kommenttisi lämmittää mieltä kovasti :)