sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Purkuhommia



Uusi kotitalo on valmistunut n. 1907 ja remontoitu viimeksi 90-luvulla. Tuolloin asuinpinta-alaltaan 35,5 m2 huone ja keittiö on laajennettu vinttiin ja kellariin. Lattiapinta-alaa on n. 100m2. Nyt sitten keskikerroksessa menee lähes kaikki uusiksi parkettia ja portaita lukuunottamatta. Purkutyö aloitettiin keittiöstä ja eteisaulan puolipaneelista. Asbestikartoituksen tulokset eivät ole vielä tulleet, joten työt aloitettiin näistä turvallisista kohdista. Pitääkin laittaa pohjapiirroksesta kuvaa, kunhan ne löytyvät jostain ja esitellä sitä kautta tiloja paremmin.

Oletetusti keittiön muovimatto oli aseteltu lastulevyn päälle, mutta kovasti on toive, että sieltä alta löytyisi vielä pelastettavissa oleva puulattia... Se selvinnee sitten, kun asbestikartoituksen tulokset ovat tulleet ja päästään muovimattoa repimään ja kaivelemaan syvemmälle. Sitä ennen en pääse tekemään lopullisia ratkaisuja lattiamateriaalin suhteen. Tuulikapissa on sama juttu, että muovimatto poistuu ja jos alla on puuta, se kunnostetaan. Muuten pitää miettiä eteisen laatta ja tuleeko keittiöön laatta, korkkia vai vinyyliä. Itse asiassa tässä kirjoittaessa heräsi idea, että miksei sitten sitä lautaa laittaisi uutena, jos vanhaa ei ole...


Lasikuitutapettia joutui hieman repimään, kun paneeleja irottaessa sekin irtosi osittain seinästä. Muilta osin lasikuitutapetti ja repaleinen alaosa tullaan tasoittamaan ja maalaamaan.


Nyhverönyysykäiset pääsivät myös tutustumaan uuteen tulevaan kotiin ensimmäistä kertaa. Portaissa ravaamista riitti melko pitkään, mutta sitten löytyi se oma paikka ainoalta pehmeältä alustalta. Joka kerta käydessä huomaa jotain uutta.. tänään, että kakluunin luukun alapuolella oleva kaakelirivi on maalattu jollain maalilla. Muutenkin alaosaa on paikkailtu ja nyt pitääkin selvitellä miten ne korjaukset tehdään siististi ja asianmukaisesti. 


Ei mennyt kauhean pitkään, kun maailman paras kyttäysspotti löytyi myöskin. Siinä on maalaisjunteilla ihmettelemistä, vaikka ei ihan vilkkaimmalle kadulle muutetakaan. Seinät on muuten suoristettu silloin joskus 90-luvulla. Kaltevan näköisistä ikkunoista huolimatta voi olla iloinen, että muutoksia talon kallistumisessa ei ole tapahtunut sen jälkeen. 


V

4 kommenttia:

  1. Isoa urakkaa olette tekemässä. Mutta on se sitten kiva, kun kaikki on valmista. Ihanat koirat! -Mukavaa alkanutta lokakuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoinen projekti... onneksi ei tarvitse elää remontin keskellä. Hauskaa syksyn jatkoa sinne myös :)

      Poista
  2. Onnittelut uudesta kodista! Todella upea kakluuni olisi minulle riittänyt ostopäätöksen tekoon :) Karvakuonotkin näyttävät viihtyvän. Hyvää remonttia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Se kakluuni ei ollut pakkosaada-jutuista tosiaankaan se vähäisin..

      Poista

Kommenttisi lämmittää mieltä kovasti :)