Se on nyt sitten marras ja mulla ihan hirvee kesäkrapula... Mikään ei oikein kiinnosta ja pimiää on, kuin sanonko missä.. Kuvaaminenkin on jäänyt siinä, kun auringon valo häipyi ja tässä nyt sitten voidaan ihmetellä viimeisten syksyn kauniiden päivien tuotoksia. Tuntuu, kuin näistä olisi ikuisuus aikaa...
Olkoot tämä nyt sitten rutinalle pyhitetty postaus ja sitten nokka kohti kevättä :) Ärsyttää sekin, että kesän aikana pääsi jatkuva jäätelön popsiminen tekemään tepposensa ja paino nousi vähän turhan paljon, eikä millään meinaa lähteä laskuun. Ei riitä pitkäjänteisyys, kun huonot tulokset eivät motivoi pitämään kiinni ruokavaliosta. Noh, katsotaan mitä tässä keksii...
Jotain mahtavaakin on ollut, eli parin viikon päästä tulee täyteen 3kk tupakoimattoman elämää:) Selkeänä kannusteena on tuon pakanamaankartan hiipuminen, eli psori on selkeästi tykännyt kessuttelun lopettamisesta. Alku oli kyllä järkytys nahalle ja tauti iski niin pahaksi, ettei ikinä! Oli oikein hankala olla, kun joka ikinen pilkku ja pläntti oli kipeä ja kosketusarka. Onneksi se vaihe kesti vain pari viikkoa.
Matkakuume polttelee pahemman kerran ja niin tekisi mieli lähteä Punaiseenmereen plutimaan, mutta se ei nyt tässä kohtaa onnistu. Pitää kärvistellä helmikuun alkuun ja sitten koitaa loma ja ihan uudet merituulet...