Lähes valmis koti ja keittiö

 Olemme muuttaneet!! Toista viikkoa täällä on yritetty laittaa paikkoja kuntoon ja joka päivä olen iloisempi uudesta kodista, siitä missä se sijaitsee, mitä siitä tuli, naapureista jne. Ei vaan paremmin voisi olla. Tai no, jos ne viimeiset listat saisi vielä paikoilleen, niin se kruunaa loput.

Jos nyt intoa purkaakseni esittelisin vähän uutta keittiötä... suurin osa tavaroista on löytänyt paikkansa. Sokkelit ja listat vielä puuttuu, mutta eiköhän nekin ensiviikolla saada paikoilleen.

Keittiön kaapit tulivat Puuvajasta, kuten edellisenkin kodin kalusteet. Vanhoihin oltiin erittäin tyytyväisiä, mutta päätettiin kuitenkin kilpailuttaa muutama firma. Hinnoissa ei ollut juuri eroa, mutta kaikessa muussa sitten olikin.

Palvelu Puuvajassa on ihan erinomaista, kaikki omintakeiset ratkaisut esim. Vaneriset tasot, vanerihylly ja eri syvyiset yläkaapit luonnistivat muitta mutkitta. Omat haihattelut tyrmättiin hyvillä perusteluilla ja pienen nieleskelyn jälkeen olen todella tyytyväinen, että taivuin ammattilaisen sanaan.

Kodinkoneet tilattiin virosta... E-kodinkone tuli huomattavasti halvemmaksi, kun tuo Smegin jääkaappi maksoi siellä lähes kolmasosan vähemmän, kuin Suomessa. Ihan ongelmitta homma ei sujunut, kun nimenomaisessa jääkaapissa oli toimitusvaikeuksia ja koneiden saapumiseen taisi mennä 3kk tilauksesta... no se ei ole firman vika ja tilaisin kyllä uudelleenkin heiltä.

Keittiössä on haettu kevyesti 50-luvun tunnelmaa ja sellaista ei niin vakavaa meininkiä. Täytyy sanoa, että onnistuin kyllä tyydyttämään oman makuni pahuksen hyvin :D pistokkeet ja valokatkaisijat vaihdetaan pikkuhiljaa näihin pyöreisiin. Niissä oli sen verran hintaa, ettei nyt pystynyt kaikkia vaihtamaan.

Tässä vielä vilkaisu köökkiin ennen remonttia.

Paljon on tapahtunut. Tilaa tuntuu olevan enemmän ja ennen kaikkea, kaikki on uutta ja raikasta, kattoa ja lattiaa myöden. Ihanaa!!!

Matkamuistoja ja kuumeilua

Maailmankartta taulumuodossa löytyikin aika nopeasti ja sen enempää etsimättä eräältä kirppikseltä, missä myydään myös isoja julisteita. Selailin kuvia vähän sillä silmällä, että josko toimiston seinälle jonkun kivan kuvan löytäisi. Sitten löytyikin sellainen vintagemainen kartta, millaista olen miettinyt canvastauluna ja vähän katsellutkin sillä silmällä sellaisen tilaamista. 

No nyt ei tarvitse tilata, kun julisteesta syntyi köyhän miehen naisen canvastaulu... Kotoa löytyi vanha sisustustaulu mikä ei ole enää mieleen ja sattumalta juuri oikean kokoisena. Juliste oli muutaman millin suurempi ja reunat sai taitettua sivuille. Ideaalitilanne olisi ollut, jos reunat olisivat yltäneet ihan kunnolla yli, mutta ihan siistiä jälkeä tuli, kun teippasin ne taitteet maalarinteipillä. 

Ehkä se canvastaulu vielä joskus tulee hankittua, mutta tähän sopii tökkiä matkakohteiden päälle nuppineuloja siihen saakka.

Viime reissun matkamuistot ovat myös asettuneet omaan purkkiinsa. Hiukan meni suunnitelmat pieleen matkan teeman mukaisesti, kun en saanut risteilyltä tuotua hiekan murenaakaan. Haitilta koitin tuoda pari lusikallista, siis sen verran, kuin nyt kengissäkin jo kantautuu, mutta sinne ne jäi läpivalaisuun, kun siirryttiin takaisin laivalle. 

Turha sitä sitten on enää manata, sillä tämä Ormondin rannalta tuotu hiekka ja dollarista kyhätty origamivene kuvaavat ihan täydellisesti matkaa ja kohdetta. 

Seuraavalta matkalta ei tulekaan uutta purkkia vaan tuo alimman kuvan alin puteli saa vaan uuden vuosiluvun kylkeensä. Sitä tässä kuumeisesti odotellessa.... 

Kevättä sisälläkin

Olohuoneen uusia verhoja aikani pähkäilin ja sitten mukaan tarttuikin heräteostoksena alennuksessa olleet Vallilan Anis verhot. Ei ollut ihan ajatuksissa mitään näin värikästä ja puoliskokin kommentoi tapojensa vastaisesti, että aika vihreät, kun näytin vielä pussissa olleita verhoja.

No siinä ne Anikset nyt sitten ovat ja puhtaat tyynynpäälisetkin vaihdettu. Tällä kertaa säästyi rahat, koska sopivan väriset pääliset löytyi omista valikoimista. Verhojen vihreys taittui aika kivasti, kun karsin suurimman osan muista vihreistä tekstiileistä ja vaihdoin vaalean nojatuolin vihreän tilalle. 

Karvakorvat saavat taas kannella puhtaita tyynyjä ja pyöritellä niitä pitkin lattiaa... Puhtaalle matolle kelpaa myös oksennella ja paskannella... Espritin pikselimatto on ollut viime kesästä rullalla ja säilytyksessä. Sen kanssa meinasi vaan käydä huonosti, kun pestiin se itse ja eihän tuo mihinkään kuivunut ja sitten se alkoikin haista ihan kuolemalta... Koko kesän matto roikkui terassin kaiteella ja valelin sitä etikkavedellä. Haju on poissa, mutta hiukan on maton muoto kärsinyt roikottamisesta. Toivottavasti se siitä asettuu. 

 Räsymattotyynyt hiukan rikkoo tuota hallitesevaa sinisyyttä. Meillä ei olekaan ihan näin sinistä ollut koskaan... 

Punamusta raanu sai lähteä säilöön tuosta ilmalämpöpumpun alta ja tilalle vaihdoin yhden itse maalaamistani tauluista. Kummasti raikastui ilme siinäkin kohtaa. Huh, että on huono laatusia kuvia, kun sisällä on niin pimeää ja merkille voi myös panna ryönällä peitellyn keittiön pöydän...

Tästä klikkaamalla  Voi kurkata millaiselta näytti viime keväänä ja kesänä. Talven värityksestä ei taida postausta ollakaan...

Mitäs mää olenkaan tehny... osa1

Jotain sitten kuitenkin on saatu aikaiseksikin tässä viime aikoina... 

Korvakorujen säilytysjärjestelmä syntyi huutavasta tarpeesta. Korvikset on aikaisemmin viruneet vaan jossain purkissa ja sitten niitä on saanut sieltä penkoa ja kaivella. Ei järin käytännöllistä! 

Olen joskus ostanut kirppikseltä pieniä pitsiliinoja ja pitkään miettinyt mitä niillä sitten tekisi. No jostain se ajatus sitten lähti itämään ja eipä muuta, kuin tuumasta toimeen. Maalasin vähän käytetyn taulunpohjan, eli ikuisiksi ajoiksi keskeneräiseksi tuomitun maalauksen mustalla maalilla. Pitsiliinan asettelin nuppineuloilla paikolleen ja sitten harsin kärjistä ja suvanteista liinan taulupohjaan. Siihen on sitten helppo ripustella korut pitsin reikiin ja yhdellä silmäyksellä näkee valita mitä tänään korvaansa ripustaisi. 

Säilytysjärjestelmän synnyttämisestä voimaantuneena starttasi myös korupaja käyntiin pitkästä aikaa. Mulla on nuo korvikset hiukan tavallisuudesta poikkeavia tuon lukkosysteemin puolesta. Omissa korvissa kun on pikkuiset tunnelit, niin tuolla systeemillä saa ripusteltua korut roikkumaan paikoilleen. Se antaa mahdollisuuden hauskoihin variaatioihin, koska korussa voi olla myös takana jotain muuta, kuin taustapala tms. 

Muutoksia ja muuttolintuja

 Syksyn tullen täytyy saada sisälläkin jotain pientä uutta ilmettä kehiin. Tässä yrittää välillä muistutella itselleen, ettei aina ole pakko ostaa jotain. Olemassa olevillakin asioilla saa kummia aikaiseksi, kun vaihtaa niitä eri ympäristöön. Olohuoneessa majailevan liinavaatekaapin päälinen sai uutta ilmettä, kun vaihdoin edesmenneitten valokuvat seinältä makuuhuoneeseen ja muutama muukin taulu muutti samalla paikkaa. Olkkarissa on nyt ihan erilainen tunnelma melko pienillä muutoksilla. 

Buddha taulun paikalle ripustelin entiseltä työkaverilta saadun raanun ja Block-lamppu valaisee mukavasti tuota seinustaa lattian tasolla. Aika räväkkä tuo oranssi, mutta ihan hauska välillä irrottautua mukavuusalueelta. Askarteluhuoneen kalustukseen on kuulunut tuo retro jalkalamppu ja se toimittaa nyt sohvan vieressä oranssin jatkumon virkaa. Valaisin on ihan mun suosikki, mutta siinä saisi olla pitempi jalka... Ei sitä kuitenkaan viitsi alkaa tuunailemaan, koska on niin hyvässä alkuperäiskunnossa.

Syksyyn kuuluu myös muuttolinnut ja niitäkin on nähty tässä lähiaikoina :)

Hiljaiselon loppu!

Se on syksy sitten pahimmillaan, mutta yllättävia kauneuspilkkuja saattaa bongailla edelleen, jos on silmä tarkkana. 

Kylläpä on ollut totaalista hiljaiseloa koko syksy... Syynä on ollut puhtaasti jäätävä väsymys ja saamattomuus, mitkä ehtivät kiusata melko tovin, ennen kuin tajusin mistä on kyse. Mulla kun on tuo ah! niin armas elämänkumppani nimeltään kilpirauhasen vajaatoiminta ja alku syksystä aloitettu lääkityksen rukaaminen ei mennyt ihan putkeen... 

Tajusin homman nimen vasta, kun väsymys alkoi olla siinä pisteessä, että työpäivän aikana olisi tehnyt mieli ottaa torkut tai parit. Mihinkään ylimääräiseen ei ole löytynyt energiaa ja sokerin himo nousi ihan päätä huimaaviin mittasuhteisiin. Eli ihan sama meininki, kuin vuosia takaperin ennen lääkityksen aloitusta. 

Nyt on eri ääni kellossa ja se tarmo alkaa taas löytyä, mutta ennen kaikkea, enää ei tee mieli vaan nukkua ja syödä. 

 

Kamera on kaivettu naftaliinista ja silmät ovat auki syksyn erikoiselle kauneudelle ja väreille. 

Syksyn kunniaksi ja piristykseksi mulla värjättiin hiuksetkin tuon omenan värisiksi :) 

Niin toivoisin, että ensi kesänä sormustinkukka ilahduttaa upeilla kukinnoillaan. Aika hauskan näköisiä nämä lakastuneet siemenkodatkin, vai miksikä näitä nyt kutsutaankin.. 

Kun pääsee väsymyksestä eroon, niin siitä saa kummasti pontta hoitaa myös pitkään roikkuneita hommia. Sain vihdoin tehtyä veljen nuorimmaisesta muotokuvan. Olen tehnyt kaikista lapsista kastelahjaksi kuvat ja tämä pikku prinsessa on jo pari vuotias... eli luultavasti saamattomuus kuuluu myös perusluonteeseeni. 

Mutta hei, kyllä tämä tästä kirkastuu ja kohta saatte hyppiä pitkästyttävimpien juttujen yli, kun postauksia alkaa tippua jatkuvalla syötöllä :) 

Kiitos Anniemilia huhuilusta ja tervetuloa uudet lukijat!! 

Esimakustelua

Pitkään mietinnässä ja nyt työn alla ollut työhuoneen uusiminen on loppusuoralla.






Tässä vähän yksityiskohtia muutoksesta.




Taulujen järjestys ja sisältö sai kyytiä. Vaihdoin kehyksiin kuvia kirjasta, minkä olen ostanut lähemmäs 20 vuotta takaperin. Kirjassa on käyty läpi tatuointien historiaa ja opus on niin loppuun kaluttu, ettei sivut enää pysy paikoillaan, joten päätin pelastaa parhaimmistoa lasin alle talteen. Siinä niitä kuvia sitten on 20-luvun sirkusnaisista 50-luvun naispuoliseen tatuoitsijaan.

Jieldèn Loft valaisin pääsi vihdoin oikealle paikalleen. Ikeasta löytyi hauskat kupposet kyniä ja muuta pikkutilpehööriä varten. Tyhjänpanttina pyörinyt pärekori on juuri sopiva roskakoriksi ja muutenkin pitki huushollia levällään olleet esineet löysivät luontevasti paikkansa toimistosta.

Päivä terassilla

Terassilla on tullut viihdyttyä aina, kun vaan on tarjennut ja niitä päiviä ei ole montaa ollut... Tänään kuitenkin luvattiin paistetta ja paistetta saatiin. Koirien kanssa ollaankin sitten istuttu ulkona aamusta pitkälle iltapäivään, kunnes alkoi taas sataa.  Kun tuolla taivasalla kaikki elollinen tuntuu kärsivän märkyydestä, niin terdellä ainakin kukat voivat hyvin. Riivatun pelargonian rontitkin ovat ottaneet vihdoin asiakseen aloittaa kukinnan. Taidan kuitenkin kiikuttaa ne syksyllä kompostiin, koska vievät tilaa taimikasvattamossa ja parilla eurolla saa jo valmiiksi kukassa olevaa sitten keväällä. Pari talvea olen niitä vaalinut ja muistaakseni viime kesänä kukkivatkin jo kesäkuun puolelta saakka, mutta tämä heinäkuun loppu on vähän turhan myöhään.
 

Oxalis kukkii

Pelargonia kukkii

Kevään ensimmäiset orvokit edelleen voimissaan

Pelkästään peukalonpyörittelyksi ei tämä päivä kuitenkaan mennyt, vaan sain jatkettua loman alussa aloittamaani koppis taulua. Nyt se saa taas kuivahtaa muutaman päivän, että voi jatkaa. Öljyvärit on siitä hankalat, kun kuvaa pitää rakentaa kerros kerrokselta ja kuivuminen ottaa useamman päivän. Sitten se innostus helposti lopahtaa, kun odottelee taulun kuivumista. Mietin, että pitäisikö sitä aloittaa koppis II tekemistä tässä ohessa, kun sellainen kerta on tarkoitus tehdä tälle pariksi. Jotenkin kuitenkin tuntuu hankalalta ajatukselta keskittyä kahteen maalaukseen samaan aikaan...

Seinillä

Arti & Mestieri

Vanha Ikean taulu tuunattuna

Öljyväri 2011

Mitä meillä on siis seinällä... Aloitetaan vaikka tuosta kellosta, kun se tuolla ensimmäisenä kerta on. Arti & Mestierin kello, mitä huumailin pitkään, mutta en raaskinut opiskelijana ostaa. Äiti sitten oli armollinen ja antoi sen tuparilahjaksi. Jaa, että mitä se jaksaa jaaritella kellosta.. No ehkä siksi, että tämä on ajalta ennen Formalea ja joka sisustusliikkeestä löytyviä, toinen toistaan hienompia ajan näyttäjiä. Sitten siinä onkin seuraavana peräkanaa viimeisin ja sitä edeltävä öljyvärimaalaus.. aikaa niiden välillä kulunut vain vaivaiset muutama vuosi. Papukaijakukat sijaitsee makkarin ovenpielessä ja pyllykeiju kodinhoitohuoneessa. Alla on vessan seinältä löytyvät ikivanhat lankulle raapustellut tyypit vuodelta -97

Öljyväri lasin alla n. 2002

Edesmenneet

Olohuoneen seinältä löytyy Tellusta ja Dantesta valokuva suurennokset, mutta ko. seinälle olisi ajatuksissa maalata iso taulu ja nämä etsiytyvät sitten uudelle paikalle. Pitäisi vaan jostain löytää liike missä tehdään taulunpohjia mittatilauksesta. Alla on makuuhuoneen seinällä olevat nudistit, myöskin vuodelta -97. Nämä kuvat on kulkeneet mukana ensimmäisestä omasta kodista tänne saakka ja jotenkin niistä pidän edelleen. Alimmaisena on Thaimaan matkan fiilistelykuva, mikä valmistui kesäloman aikana. Taulun takia piti saada tuo satulajakkara, mutta jotain siitä kokonaisuudesta uupuu.. Ongelmana on taulun yläpuolella oleva ilmalämpöpumppu. Ilman pumppua maalaisin koko seinän jollakin kivalla petrolin tms. sävyllä, mutta nyt se ei onnistu. Ehkä se ahaa-elämys sitten joskus iskee, mutta nyt se on pliisu kokonaisuutena.

öljyväri 2011