Suuria muutoksia

Ai niin.. minullahan on tämä blogi. Keväällä viimeksi päivitetty ja suorastaan hylätty pikku blogi raukka... Meillä on ollut vuosi, millaista en halua elää enää ikinä ja vielä on edessä hieman ponnisteluja, mutta onneksi mukavia sellaisia.

Nyt on joka tapauksessa hyvä hetki elvyttää blogi henkiin. Aiheet pysyvät pitkälti samoina, mutta myös ihan uusia juttuja on tulossa. Mehän sitten saatiin se meidän koti vihdoin myyntiin heinäkuun alkupuolella. Otettiin rento asenne, että ihan sama meneekö lopulta edes kaupaksi, mutta ei me ainakaan suostuta hinnaksi laittamaan kiinteistövälittäjien  naurettavia arviota. 4/5 arvioista oli niin alhaisia, että oikein harmitti ja pääasia oli, että välittäjä saa palkkionsa mahdollisimman nopeasti. Itse tiedettiin mitä olemme myymässä ja mitä on Turussa tarjolla, joten päädyimme myymään ilman välittäjää ja asetimme hinnan oman arvion mukaan. Siinä meni alle 4 viikkoa, kun toisella näytöllä hyväksymme tarjouksen, mihin olimme varsin tyytyväisiä.

Ehdimme aika pitkään katsella ja miettiä tulevaa asumismuotoa ja aluksi ajatus oli 70-luvun rivarissa, mutta sattuman kautta se ajatus sitten muuttui.. Mitäs jos me voitaisiinkin asua puutalo-osakkeessa keskustassa, eikä missään Raision lähiössä... Ja sitten yhtäkkiä se oli siinä. Me löysimme Portsasta ihan parhaalla sijainnilla asunnon, missä on riittävästi neliöitä ja hintakin sopiva. Ja nyt se on meidän!

Muutto väliaikaiseen asuntoon on nyt tehty ja vaikka vielä kaikki on hyrskynmyrskyn, niin tultiin mökille vähän rentoutumaan...

Iltapaserulla

Kevään ensimmäiset tallustelut tiluksilla kameran kanssa.. tai no puhelimen. Ihan valtavaa mielenkiintoa ei ole ollut kuvailuun tai muuhun pihalla kuhkimiseen. Saas nähdä onko kuunliljat säilyneet talven yli hengissä noissa puukehikoissa.. Kolmeen etummaiseen niitä muistaakseni siirtelin syksyllä. 

Idänsinililjat ovat ihanasti nupullaan ja ne saavat kyllä mielen keväiseksi vuosi vuoden jälkeen :) Jokunen yksilö löytyy näköjään terassin edustan kukkapenkistäkin..  hämärä muistikuva kyllä on, että olisin niitä sipuleita istutellut sinne taannoin..

Pihalla on kyllä muuten oltu, kun paikkoja on siivottu pää hiessä. Roskalavallinen rakennusaikaista puujätettä ja muuta sälää lähti kaatopaikalle. Autotallin taka paljastui pressujen varjosta komeasti levinnyt vuorenkilpi joukko ja siellä isojen juurella on aikamoinen määrä vauva vuorenkilpiäkin. Vielä pientä haravointia ja uudet sepelit pintaan, niin pihakin saa freesin ilmeen. 

Mitkä kelit!!

Olipa kerrassaan ihana viikonloppu Lomakalliolla! Kävin hakemassa toisen Lampe  Bergenin mökille. Sain kaverilta joululahjaksi ensimmäisen ja se on ollut ihan loistava tuote. Hajut kaikkoaa hetkessä ja jäljelle jää mitä parhaimmat tuoksut. Pienellä tuuletuksella ja 30 min. tuoksutuksella talven jäljiltä tunkkainen mökin ilmakin oli, kuin uusi. 

Muistin vihdoin tuoda kotoa myös kemikaaliarsenaalin. Ikinä ei meinaa muista ottaa pesuaineita ja rasvoja mukaan ja sitten saa olla nahka kireänä saunan jälkeen. Mutta nyt ei tarvitse niitä muistaa kuljetella, kun nämä sai jäädä saareen. 

 Neitoperhonen oli herännyt kevääseen ja Saunaparoni keksi, että mökilläkin on sauna... Patu on kova poika löylyttelemään kotona, mutta mökillä touhu on mennyt häneltä jotenkin ohi. No nyt on laadukas saunaseura taattu jatkossa :) 

Mukavaa alkanutta viikkoa, mä jatkan auringosta nauttimista tässä kotiterdellä. 

Mökkikauden avaus

Olipas ankea herätä näihin maisemiin... tultiin eilen mökille ja koko päivä meni pihalla ja sisällä siivotessa. Välillä ropsi vähän rakeita, mutta muuten oli keväinen ja leuto keli. 

Ilta menikin sitten saunaremonttia pohtien ja lauteista vääntäen.. Meillä on hieman eriävä mielipide siitä, että pitäisikö laittaa kaidetta vai ei. Ja jos saan tahtoni läpi, niin todellakaan ei... 

Tänään juhlitaan Patun 6v. Synttäreitä ja pohditaan hartaasti, että miten ihmeessä tämä kallioinen tontti saadaan aidattua. Saataisiin kaikki nauttia täydellä teholla mökkeilystä, kun ei tarvitsisi jännittää huligaanien  hatkailua. 

Näitä aurinkoisia päiviä odotellessa...

Muutoksia

Talon myyntikuntoon laittaminen on alkanut kovalla tohinalla. 

Tavaraa on paljon ja kaikki pitäisi lajitella myyntiin, säilytettäviin ja roskiin. 

Pientä pintaremonttia riittää ja sitten on vielä ne keskeneräiset työt, mitkä pitää sattaa loppuun.

Makkari aikaisemmin

 Pikkuhiljaa tässä tavaroita läpi käydessä pitänee myös miettiä muutoksia sisustuksessa... stailausta toisin sanoen. Siinä onkin pähkäilemistä, että miten sen itselle mieleisen vääntää seesteiseksi ja mahdollisimman houkuttelevaksi kaikille. Mitään uutta ei kyllä sitä varten viitsi hankkia, joten on pärjättävä olemassa olevilla tekstiileillä ja kalusteilla. Makkari oli nyt sitten ensimmäisenä vuorossa ja siitä tuli ihan omaankin silmään sopiva. Päiväpeiton kun vielä tuo mökiltä, niin rauhallisen tunnelman makuuhuone olisi siinä.   

Viikonlopun kuulumisia

Eilinen ennakoi ihanasti sitä, että pian päästään nauttimaan tulppaaneista ulkonakin... No niin no, pian ja pian, mutta kyllä oli ihanan lämmintä!!

Saatiin kivasti aikaiseksi, haravoitua ja siistitty paikkoja. Koiratkin saivat nauttia ulkona telmimisestä täysin rinnoin, eikä tarvinnut palella tai mököttää sisällä. Pimu pikku vilukissa, kun ei viihdy pissiä pitempään, jos on vähänkin vilakka. Täällä pitäisi laittaa toden teolla tohinaksi, että saisi talon myyntiin alkukesästä... Pientä kunnostusta ja keskeneräisiä juttuja riittää ja siinä ohessa pitäisi vielä alkaa karsia tavaraa myyntiin ja roskiin... iso huh!!

Moi!!

Piipahdin vaan kertomaan, että hengissä ollaan... 

Kynät ja pensselit ovat viuhuneet viime aikoina aika ahkerasti, mutta kuvaaminen on jäänyt, jos puhelimella räpsittyjä juttuja ei lasketa. Pari viikkoa pitäisi vielä sinnitellä ja sitten alkaa talviloma. Matkakertomuksia olisi siis luvassa ja niiden myötä toivottavasti pääsen taas kuvaamiseenkin kiinni ja alkaisi löytymään jotain tainoitavaakin. 

Leppoisaa kevättalvea kaikille!

Siirtopaperit

Viime viikonloppuna lähti liikkeelle eräs elämän suurista haaveista... Siirtopaperikurssi PADI Open Water Diver-luokitusta varten järjestettiin täällä Turussa Fun Diven toimesta. Siirtopaperikurssi tarkoittaa käytännössä sitä, että teoriaopinnot, kokeet ja allassukellukset suoritetaan täällä Suomessa ja avovesi-osuudet sitten maailmalla. 

Altaalla treenataan sukellustaitoja ihan kaikessa rauhassa. Vaikka pari kokeilusukellusta meressä olenkin tehnyt, niin jotenkin tämä systeemi tuntui itselle parhaiten sopivalta. Lomasta ei kulu niihin opintoihin aikaa ja kaikki on käyty läpi leppoisissa tunnelmissa ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä, kuten virtaukset, hullumaisen suolainen vesi ja kaiki ei niin kivat meriörkit. 

Siinä yllä olevassa kuvassa isäntä suorittaa yhtä viimeisimmistä taidoista, mitä harjoiteltiin, eli varusteiden riisumista ja pukemista pinnan alla.. Tuolta se kävi naurettavan näppärästi, kun taas itse taistelin varsinkin painovyön kanssa. 10kg lyijyä ei ole mikään ihan näppärä käsiteltävä ja sen pukeminen tuntu kyllä enemmänkin anakondan kanssa painimiselta, kuin vyön pukemiselta. 

Pieniä kommelluksia siinä sattui kurssin aikana muutenkin... Heti alkuun meinasi homma tyssätä siihen, että me oltiin kuviteltu, että ensimmäinen ilta on pelkkää teoriaa. Eihän meillä sitten tietenkään ollut mitään varusteita mukana..  No homma saatiin hoitumaan ja päästiin lopulta altaalle. Sitten viimeisenä päivänä kasasin kamppeet ja viskasin säiliön ja liivin sinne altaaseen, enkä muistanut laittaa ilmaa liiviin... Siihen sitten altaan reunalle polvilleen kaivamaan uppoavia varusteita ja laittamaan sitä ilmaa ja polvet auki ja verta tietenkin ihan hulluna. Onneksi sekin sitten satiin tyrehtymään ja pääsi jatkamaan homman loppuun. Se pahuksen painovyö vaan tippui vielä omia aikojaan jossain kohtaa, mutta onneksi ei ollut ketään alla... Tulipahan sen pukeminen vedessä treenattua ihan kunnolla. 

Nyt on sitten siirtopaperit kunnossa ja ostinpa vielä kouluttajalta hänen vanhan märkäpukunsa. On ainakin sopiva puku sitten itsellä omasta takaa, ettei tarvitse pelkissä uikkareissa sukellella. Loppukoekin meni ihan nappiin ja ainoastaan 4 virhettä/50 kysymystä. Nekin virheet oli jotain epäolennaisuuksia säiliöiden huollosta yms. Vielä pitäisi malttaa yli 2kk, että pääsee hoitaman homman loppuun ja nauttimaan meren ihmeistä. 

Pitkästä aikaa...

Heippa vaan! Syksy on vierähtänyt laiskan pulskeissa ja toisaalta kovinkin kiireisissä ja aktiivisissa merkeissä. Pientä pohdintaa olen käynyt myös blogin tiimoilta, että jatkaisko vaiko jättäisikö koko hommelin... Välillä on tuntunut vahvasti, ettei näitä jorinoita kukaan viitsi lueskellakaan ja välillä taas on paljonkin juttuja joista voisi kirjoitella ihan vaan vaikka omaksi iloksi.

No päädyinpähän kuitenkin jatkamaan.

Järkkärillä kuvaaminen on ollut ihan minimissään, mutta puhelimella on kyllä tullut tallenneltua arkea. Edelleen olen ihan huumassa uuden puhelimeni kamerasta ja kuvien laadusta :)

Arki kolmen koiran kanssa on tasaantunut hyvinkin leppoisaksi. Kolmikko tulee hyvin toimeen keskenään ja kaikki sietävät ja kunnioittavat toisiaan omine erityispiirteineen. Tytöt ovat jopa lähentyneet niin, että istuskelevat ja makoilevat hyvinkin lähekkäin, mitä en olisi ihan äkkiä uskonyt tapahtuvaksi...

Työelämän piirissä on tapahtunut melko isoja muutoksia ja toiminnan muuttumisen myötä siihenkin puuhaan on löytynyt uutta virtaa. Me käydään tällä hetkellä asiakkaiden kanssa paljon paikoissa, mihin ei ehkä tulisi ikinä mentyä ja liikutaan muutenkin huomattavan paljon aikaisempaan verrattuna. Ihan tuosta vanhasta tutusta Aurajoestakin on tullut nähtyä uusia puolia :) 

Perjantaina sain myös todistuksen 5 pisteen korva-akupuntio-koulutuksesta. Se onkin sen verran mielenkiintoinen homma, että varmaan myöhemmin kerron siitä lisää...

Ronja ryövärin tytär

Pieni huutolainen muutti meille tuossa pari viikkoa takaperin, kun muu perhe muutti puoleksi vuodeksi Espanjan auringon alle. Ronja on 12 vuotias karkeakarvainen mäyräkoira, eli mistään ihan lapsukaisesta ei ole kyse. Arvonsa tunteva vanharouva tuli laittamaan huushollin uuteen järjestykseen. 

Koisut tuntevat ihan hyvin entuudestaan, kun ollaan kyläilty puolin ja toisin ja välillä kaikki on mamman luona hoidossa. Eli se jo tiedettiin, että juttuun tulevat. Pimsun on hiukan pitänyt puhista välillä ja pari kertaa on pitänyt komentaa, kun rettelöinti on meinannut yltyä rähinäksi. 

Mutta sitten tämä meidän herra... Hän on riutunut rakkaudesta ja änkenyt punkenut koko ajan toisen läheisyyteen. Sitten huomattiinkin, että muori on kiusallaan aloittanut juoksut, mitkä piti olla vasta joulun tienoilla..

Ei ole toista tappijalkaa voinut laskea hetkeksikään silmistä ja kaikki rakkauden ositukset ovat päättyneet tiukkaan poskiotteeseen. 

Tytöt alkoivat jo viikon loppu puolella lähentyä sen verran, että ylimääräisiltä nahisteluilta vältyttiin ja mahduttiin jopa ritirinnan yksiöön, sohvalle ja itseasiassa sänkyynkin nukkumaan. Nyt Ronja vaan oli pakko viedä jo vähän etukäteen ukin luo hoitoon, koska vaara isopäisten tappijalkojen sikiämiselle alkoi olla melko suuri... Välihoito ukille oli jo varattu senkin takia, että meillä on ensi viikolla matkaan lähtö edessä ja kaikki koisut joutuvat siksi aikaa hoitoon. Parin viikon päästä on taas kuhinaa ja lauma kasassa :) 

Kesähempeilyt

Patulla on ollut viikon verran hormoonit kierroksilla... En sitten yhtään tiedä mistä johtuu, mutta Pimulla on ainakin kestämistä toisen jatkuvan huomioinnin, änkemisen ja punkemisen takia. 

Jatkuvaa lipeksimistä..

Siihen pisteeseen saakka, että toisella palaa hihat...

Reppanalla korvat märkänä koko ajan.

"Eikö tälle jotain kesähellua sais hankittua!" Meinaa Pimsu. 

400.

Eilinen oma syntymäpäivä ja blogin 400. postaus... Sen kunniaksi vähän kukkakimppua pihan tarjonnasta.

Tänään lähdetään taas mökkeilemään pitkästä aikaa. Pieni irtiotto tekee ihan hyvää, kun viime viikko on kulunut melko stressaavissa tunnelmissa. Kollegan väkivaltainen kuolema pohjoisessa on puhuttanut paljon ja laittanut väkisinkin miettimään asioita... Onneksi meillä on kuitenkin tapahtunut isoja muutoksia omassa yksikössä, ettei nyt tarvitse ainakaan miettiä mitään työn vaihtoa. 

Koitan nyt vaan työntää nämä kauheudet taka-alalle ja tartun aurinkoa lupaaviin sääennustuksiin, kuin hukkuva oljenkorteen. Jospa nyt saataisiin kesän ensimmäinen aurinkoinen mökkireissu!