Aikaansaannoksia

Aurinko on armollisesti suostunut paistamaan taas muutaman päivän ja pihalla on saatu kummasti aikaiseksi. Nurmikon leikkuusta saakka tämä kesä on ollut hermoja riipivän hankala. Nyt kun sen vihdoin sai ajettua niin sama homma olisi taas edessä, kun ruoho kasvaa ihan silmissä. Kaikki muukin on kasvanut odotettua

Hopeatäpläpeippi ennen

runsaammin, vaikka onkin ollut kylmää. Hopeatäpläpeippi on rehahtanut hautuumaalla ja peittänyt osan kuunliljoista alleen, joten annoin vähän kovaa kättä kasvustolle ja istutin riipimäni rönsyt uudelleen. saas nähdä lähteekö kasvuun, kun kuoppasin vaan ne uusille asuinsijoilleen sen enempää aiheeseen perehtymättä. Siirsin myös hautuumaalta muutaman kuunliljan liikenneympyrään.

Hopeatäpläpeippi jälkeen

Liikenneympyrään en ole ehtinyt koskemaan koko kesänä ja sen huomaa rikkaruohojen määrästä... Eilen vietin tovin pers pystyssä ja näkymä alkaa olla vähän mieluisampi. Levittelin myös kalkkia summamutikassa kasvustojen juurelle, jos se vaikka olisi lääke hieman kituliaalle kasvulle. Peippi ja kuunliljat päätyivät liikenneympyrään ja pitäisi miettiä jotain lisäkettä alueelle, koska kuten kuvasta näkee, se on hivenen valju kokonaisuus. Suikeroalpi on tehnyt itselleen tilaa ja alkanut levitä kivikon puolellekin ja joku vastaavanlainen karussa maasa viihtyvä rönsyilijä saisi kernaasti vallata kivien välit.

                                                              

Liikenneympyrä

 

 

Hautuumaan runsaudesta löytyi myös pikku yllätys... Joskus istuttamani ja unohtamani kärhö oli tehnyt yllättävän runsaan kasvuston pitkin heinikkoa. Siivosin varovasti heinät lonkeroiden väleistä ja irrotin kasvin ja asettelin paikoilleen kiipustamaan pitkin puunrunkoa. Oikein, kun se nyt tuosta voimistuisi ja jaksaisi kasvaa riittävän pitkäksi, niin se yltäisi valoon ja ehkä joskus kukkisikin.
Toin juhannuksena mökiltä villiviinin pistokkaita ja ne ovat juurtuneet siitä saakka maljakossa. Aikaisemmin onkin ollut puhetta, että tuo vesisäiliö pitää maisemoida ja nyt se on sitten aluillaan. Jotain kärhöä voisi kuvitella joukkoon koska kasvupaikka olisi niille ihanteellinen. Kärhöt viihtyvät, kun juuristo ja alimmat lehdet ovat varjossa. Eri lajeissa on sitten vaihtelua sen  suhteen pitääkö olla täyttä aurinkoa vai puolivarjoa täydellisen viihtymisen takaamiseksi.

Niin ja vakavasti päätään nosteleva sisustustarmo purkautui eilen blogin uudelleen muotoiluun. Musta tausta alkoi olla jotenkin tympeä ja kun istun paljon pihalla koneen kanssa niin, valkotaustaiset blogit ym. on paljon paremmin luettavissa, eikä päivän valo häiritse. Tuossa otsikon alla oleva kuva on Miss printin tapettimalliston Dandelion mobile niminen suosikki tapettini.