sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Jatkoajalla




Ostin pöytäliinan, elämäni ensimmäisen pöytäliinan... 


Uusi pöytä tuoleineen on ollut työn alla ihan valtavan pitkään, mutta tarjouspyyntöjä pidemmälle asia ei ole edennyt. Nyt pöydän pinta on mennyt entistä surkeampaan kuntoon, kun tuossa jokunen aika takaperin syötiin keittoa kertakäyttöastioista (tiskikone meni rikki viikonloppua vastaan). Kuumuus poltti sellaiset harmaat jäljet neljän lautasen kohdalle. Lisäksi kerran kuussa vierailevat lapsitähdet ovat saaneet kummasti raavittua pinnan kyntöpelloksi..

Joskus olen jotain pöytäliinaakin miettinyt, mutta kohdalle ei ole sattunut yhtään mieleistä. Kaiken lisäksi täällä asuu minun lisäkseni yksi sottapytty supermurustelija, eikä tuukin ja soosiroiskeiden yhdistelmä ole kuulostanut kauhean hyvältä. Mutta niin vain on mennyt kehitys eteenpäin pöytäliinoissakin ja nimenomaan kerniliinoissa. Nämä uudet materiaalit jäljittelee kangasta ihan todella uskottavasti ja siinä on kuitenkin vahakankaan kaikki edut.

Sitten löytyi vielä ihan justiinsa sellaista kerniä, mikä istuu väriensä ja olemuksensa puolesta ihan täydellisesti tuohon ruokailunurkkaukseen. Pöytä sai siis ainakin toviksi lisää aikaa, eikä sillä uudella ruokaryhmällä ole enää niin kiire.



4 kommenttia:

  1. Kivannäköinen. On tosiaan kernit muuttuneet vuosien varrella ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä ja niin pahuksen näppärä :)

      Poista
  2. Meilläkin on pöytä kyllä ihan viho viimeinen ja vaihtoa vailla valmis. Mutta onneksi on pöytäliinat! Kirjavat on parhaita, niin ei jokainen tippa ja muru näy :D...
    (uus blogi ja uus nimi... t.GardeanianKati)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla olis pöytä melkein tekemistä vaille valmis, mutta tuolit uupuu ja en osaa päättää mitä haluaisin, joten onneksi on pöytäliinat :D Kävinkin jo uudessa Blogissasi pyörähtämässä :)

      Poista

Kommenttisi lämmittää mieltä kovasti :)