Onkin muuten jäänyt tässä takkuilun keskellä ihan kokonaan kertomatta meidän viimeisimmästä reissusta... Veli perheineen muutti elokuussa Espanjaan Fuengirolaan ja lähdettiin syyskuussa kyläilemään. En ole koskaan oikein millään tasolla hinkunut aurinkorannikolle, mutta onneksi tuli nyt lähdettyä, koska olihan se ihan loisto reissu.
Tämän hetkinen valokuvaamisen alennustila heijastuu myös näihin matkakuviin. Ihan älyttömän vähän tuli räpsittyä kuvia ja melkein kaikki on kuvat on joko veljen lapsista tai pinnan alta.
Vuokrattiin pariksi päiväksi auto ja lähdettiin porukalla etsimään Nerja nimistä kylää ja sen lähistöllä olevaa Playa el Canuelo rantaa. Ranta sijaitsee Maron luonnonpuistossa ja luonnollisesti kohde valikoitui sen mukaan, että tämän oli päästävä snorklaamaan. Melkoisen harhailun ja hortoilun jälkeen löydettiin vihdoin perille. Sinne ei nimittäin ollut oikein mitään osoitetta ja navigaattorista ei ollut apua. Parkkipaikat oli ylhäällä vuorella ja sieltä oli alas rantaan bussi kuljetus.
Sää oli pilvinen, mutta ihan älyttömän lämmin. Onneksi, sillä rannalla ei ollut minkään laisia varjopaikkoja ja nahka olisi kärähtänyt auttamattomasti.
Vesi oli hyytävän kylmää, mutta uskomattoman kirkasta. Pinnan alta löytyi jopa joitakin uusia tuttavuuksia, kuten alla olevat ylisöpöt pinkki kärkiset merivuokot. Tavattiinpa veljen pojan kanssa myös tumman lila mermakkara, jollaista en ole ennen nähnyt.
Oli tosi kivaa, kun sain istutettua tokaluokkalaiseen snorklauskipinän ja tulevaisuudessa saan tyypistä varmaan vielä hyvän kaverin matkoille ja pinnan alle :)
Komeat oli maisemat Maron luonnonpuistossa.
Käytiin me sitten myös Kipralttarilla ja ihan kiva reissu, mutta enpä tiedä sainko siitä oikein mitään ihmeellistä irti.. Hyvää ruokaa toki oli ja halpaa tupakaa.
Vielä muutama viikko ja veljen perhe muuttaa takaisin Suomeen. Ikävä on aika kova ja odotus sen mukainen.
