Pojanpoika kävi kyläilemässä.
Meno oli hurjaa ja pikku Pimsu oli jäädä jalkoihin..
Kiitokinkkujen ravit on kyllä sellanen tapahtuma, että siinä tanner tömisee ja ääntä piisaa. Hurjan näköisestä touhusta huolimatta henki pysyy tällä porukalla hyvänä. Se ei ole mikään itsestään selvyys näillä paukapäillä.
Kukkapenkki sai onneksi olla rauhassa ja kukat säilyivät ehjänä :) Aikaisemmin keväällä, kun kasvusto on matalampaa ja harvempaa, niin siellä suditaan ihan surutta.
Vähän aikaa meni tajutessa, että ilmeisesti koirasi pojan poika? Vai häh? Piti tihrustaa sun kuvaakin uudelleen. Olen aina katsonut, että näytät kuvassa nuorelle :D
VastaaPoistaHahha :D Joo ei meillä ole, kuin näitä karvasia kakaroita, vaikka tosin ikää on jo sen verran, että tämänkin ikäisiä mummuja on tullut tavattua :) Meijän Patu pojan poika se siinä tosiaan kirmaa joukon jatkeena.
PoistaSiitä riemun määrästä riitti tosiaan kuviinkin saakka :D
VastaaPoista