400.

Eilinen oma syntymäpäivä ja blogin 400. postaus... Sen kunniaksi vähän kukkakimppua pihan tarjonnasta.

Tänään lähdetään taas mökkeilemään pitkästä aikaa. Pieni irtiotto tekee ihan hyvää, kun viime viikko on kulunut melko stressaavissa tunnelmissa. Kollegan väkivaltainen kuolema pohjoisessa on puhuttanut paljon ja laittanut väkisinkin miettimään asioita... Onneksi meillä on kuitenkin tapahtunut isoja muutoksia omassa yksikössä, ettei nyt tarvitse ainakaan miettiä mitään työn vaihtoa. 

Koitan nyt vaan työntää nämä kauheudet taka-alalle ja tartun aurinkoa lupaaviin sääennustuksiin, kuin hukkuva oljenkorteen. Jospa nyt saataisiin kesän ensimmäinen aurinkoinen mökkireissu!  

Riipputuoli

 Mökillä on ollut aina (ainakin sen 15 vuotta, kun olen siellä käynyt) rottinkinen riipputuoli. Se on myös aina näyttänyt siltä, että se lahoaa käsiin juuri kohta. Hyvin se on kuitenkin pitänyt pintansa, vaikka viime kesänä köysi katkesi hentoisen olemukseni siinä lepäillessä... Kolahti tuo yläkaari aika ihmeellisesti ja ikävästi päälakeen... En sitten tiedä miten olin siihen jäänyt levitoimaan tuolin tipuessa alta...

Yksi tämän kesän hankinnoista on ollut uusi riipputuoli. Oikein kiva ja edukas yksilö löytyi Sotkasta samalla reissulla, kun käytiin tekemässä sohvakaupat. Vielä pitäisi vaihataa valkoinen köysi tuon sinisen tilalle ja samalla saa hieman entrattua korkeutta, kun nyt ei yllä ihan jalat maahan.

Nyt kelpaa tähyillä Airistolle ilman pelkoa istuimen räjähtämisestä :) 

Hoivaa vailla

Meillä on osa pihan reunoista ihan tarkoituksella lähes luonnontilassa ja varsinkin tämä yksi nurkka on ihan juuri sellainen, kuin sen alunperin olen ajatellutkin. 

Myös tässä kulmassa on ihan suotavaa viidakkotunnelmaa...

Mutta sitten on ne kohdat, mitkä kaipaisivat kipeästi huoltoa ja kovaa kättä... Tuossa aidan ja pionin välissä, terijoensalavan alta pitäisi kulkea polku. No oikein kun kuvittelee, niin siinä se on vähemmän suotavalla viidakkotunnelmalla. Lakkaisi tuo sade ja olisi aikaa, niin voisi jotain tehdä asialle!

Meillä kasvaa padoissa puita... pari kesää ovat saaneet tuossa virua ilman istutuksia. Valkoisten liljojen kohdalla on myös tapahtunut kaamea laiminlyönti. Liljakukot ovat saaneet rellestää vapaasti ja koko alue on ihan pahan vallassa. Syksyn aikana olisi ihan pakko laittaa nämäkin rääppäyneet nurkat kuntoon, että keväällä olisi siistiä, kun paikka laitetaan myyntiin. Sepelikuorma, suodatinkangasta ja vahva selkä olisi siis tilauksessa. 

Huussissa

Juhannusviikolla aloitettiin huussissa pikku pintaremonttiprojekti ja eilen homma tuli päätökseen uusien mattojen myötä. Huussi on ollut tosi hyvä ja toimiva Kekkilän kompostoivan käymälän ansiosta. Kaveripariskunnan mökillä tehtiin ulkovessaan remppa viime kesänä ja siitä tuli niin hieno, että iski ihan pakottava tarve tarttua toimeen myös täällä Lomakalliolla. 

Maalia seiniin ja lattiaan oli tietenkin Ihan selvä juttu, mutta jotain vinkeetä halusin siihen yhdistää. Törmäsin kotona isännän vanhojen Aku Ankkojen joukossa Mustanaamioihin ja siitä se ajatus sitten lähti...

Eipä ole joka mökillä Mustanaamio-hyyskää!

Panelin päälle laitettiin kovalevy ja siihen olikin sitten helppo liisteröidä eri kokoisia strippejä. Mietittiin mahtaako liisteri pitää kokonaisuuden kasassa, vai pitääkö se vielä lakata. Nyt on ollut kyllä niin kosteaa ja kaikki palaset on paikoillaan, joten liisteri riittänee.

Syksy tekee tuloaan ja (hyi kauhia!!) vähän pohdittiin jo valaistustakin. Ikeassa on Ihan super mainioita aurinkokenno valaisimia ja ostettiin kokeiluun tuollainen kupoli ja niitä hankitaan useampi lisää tässä myöhemmin. Sisälle huussiin on sellainen valosarja, mikä on vielä asentamatta. 

Seuraavaksi onkin sitten vuorossa ulkopuoli, mikä alkaa olla jo melko rapistunut...

Liljoja

Tällaista poropeukalo-puutarhuria lämmittää syvästi aina näin heinäkuussa, kun liljat aloittavat kukintansa.

Ne kukkivat uskollisesti vuodesta toiseen niin näyttävästi ja luotettavasti. Ainoastaan yhteen kinkkiseen kohtaan istutetut Stargazerit ovat taantuneet ja meinasinkin kaivaa ne ylös ja viedä mukanani mökille, jos vaikka saisivat uuden elämän siellä kera reilun kanankakka annoksen.. 

Aina kaikki ei mene ihan putkeen oman toiminnan puolesta ja jos menee, niin eiköhän sitten tule jotain muuta... Tuossa kesäkuun puolella isäntä sai jonkun energialatauksen ja oli nurmikon ajamisen jälkeen alkanut siistiä reunuksia, myös kukkapenkistä... Lapinnauhukset olivat saaneet kyytiä siimaleikkurista, mutta onneksi äijälle oli alkanut hiipiä epäilys ja kylmähiki urakan alussa ja nauhusten tuhoaminen oli jäänyt kesken. Illalla tyyppi kysyi varovasti, että mitäs paskanauriita siellä kukkapenkin takana kasvaa... Tilanteen valjettua sain halvauksen ja sitten nauroin vedet silmissä sitä paskanaurista. Mikä ihmeen paskanauris!? Voi raukka, kun kerrankin olisi yrittänyt olla avuksi...

Lomakalliolla kukkii osa2

Uutta yritystä perään...
Aamupäivällä tein pieniä istutuksia. Pieniksi saavat istutukset jäädäkin,  mutta jotain punaisen sävyjä ja valkoista pitää saada vielä lisää.

Alkukesästä istuttelin muutamia alelaarista ostettuja liljan sipuleita ainoaan kohtaan, missä voisin kuvitella niiden menestyvän. Ihan hyvin ovat lähteneet kasvuun, mutta kukinta menee kyllä myöhäiseksi. Puoleen hintaan ostin sipulit ja puolet niistä lähti kasvuun, joten saa alesipulit olla minun puolesta jatkossa kaupan riesana...

Yllä ja alla rentokallioinen, mikä oli Ihan uusi tuttavuus, mutta näytti ihan siltä, että sopii tänne kuivaan ja karuun ympäristöön. Plantagenin myyjä varoitteli, että se on todella kranttu kasvi ja ihme on jos saan sen selviämään. No kuitti on tallessa ja istutukset hoidettu ohjeen mukaan, joten uutta kehiin, jos ei onnistu.

Punapiikkipäivikkejä tuli muutama tuohon kallion kupeeseen. Ja näidenkin hengissä säilyminen on ilmeisesti ihan kiikun kaakun, kun näitä käytetään sitten vissiin lähinnä kesäkukkana... no onneksi on se kuitti.

Mehitähdistä pidän ihan älyttömästi ja niitä olisikin kiva keräillä tänne. Ärsyttävää vaan, kun näissä ei ollut tarkempaa nimeä. "Mehitähti, harmaa" ei ihan ehkä kerro kaikkea...

Tämä valtava möykky on luultavasti Othello tai jotain sinne päin...

Tässä oli Ihan ylisöpöt kukinnot :) 

Komea on Othellonkin kukinto

Lomakalliolla kukkii, osa1

Koitan tässä nyt epätoivoisesti opetella bloggaamista mobiilisti... Ei tämä ihan helppoa ole ja ulkoasun muokkaus ei onnistu, tai en ainakaan itse osaa. Ollaan mökillä ja olisi kiva saada välillä postauksia eteenpäin täältä paikanpäältä.

Ihan fantastinen juttu on kuitenkin tämä uusi puhelin ja sen kamera! Laatu on ihan älyttömän hyvä ja kuvat voi laittaa suoraan ilman suurempia muokkauksia.

Tänään kiertelin pihalla kuvaamassa vanhaa kasvustoa ja löysin upeita mehitähtiä, mitä en ole ennen huomannut. Maksaruohojakin löytyy useampaa sorttia ja lajintunnistus olisi paikallaan...

Katsotaanpa millainen julkaisu tällä sovelluksella saadaan aikaiseksi...

Tuntematon 1 

Jälkikäteen muokkauksia näköjään voi harrastaa julkaisemisen jälkeen.. pakko kai sen on onnistua aikaisemminkin.

Tuntematon 2

Tuntematon 3

Tuntematon 4

Tuntematon 5

Tuntematon 6