Thaimaassa - Sieltä täältä osa1

Phi Phi

Terveisiä kuumaakin kuumemmasta Thaimaasta! Eilen saavuttiin kotia 3 viikon kierrokselta ja tässä sitä koitetaan sitten taas sopeutua arkeen...

Ensimmäinen matkapäivä oli tuskaisen raskas. Lento lähti Helsingistä iltapäivällä ja meillä oli vielä vaihto Bangkokissa, ennen kuin päästiin Phukettiin. Phuketissa yövyttiin yksi yö Karonilla ja liityttiin viikkoa aikaisemmin matkaan lähteneeseen ryhmä rämään.  Karonista ei saanut juuri mitään kuvaa niin pikaisella pyrähdyksellä. Aamusta lähdettiin jo kukon laulun aikaan kohti satamaa ja lautalla Koh Lantalle.

Koh Lantalla vietettiin 4 yötä, eikä sieltä tullut kauheasti mitään kuvia napsittua. Nautittiin vaan rantaelämästä, hyvästä ruuasta ja koitettiin päästä lomatunnelmiin. Poltin pahuksen tehokkaasti sääreni yhtenä päivänä, kun ajattelin fiksuna antaa psorille kunnon kyytiä.. Hitto, että teki kipeää ja oli hurjan näköiset rakkulat.

Meillä oli varsin kiva majapaikka ihan rannalla Lanta island resortissa, melko vaatimattomassa, mutta siistissä ja isohkossa bungalovissa. Lantalla on seesteistä ja rauhallista ja varsinkin jos olisi lapsia, niin suuntaisin ehdottomasti Lantalle ja Klong Dao beachille missä ollaan oltu nämä pari kertaa. Ranta on loiva ja rauhallinen, eikä aallokkoa ole ollut oikeastaan koskaan. Klong Dao on ihanteellinen paikka rannalla telmimiseen.

Nousuvettä odotellevia paatteja

Koh Lantalta siirryimme ehdottomalle suosikki saarelleni eli Phi Phille. Siirtymiset saarten välillä tapahtuu melkoisilla kuolemanloukuilla... Suurin osa lautoista on sellaisia pitkulaisia sillipukkeja, mitkä on täyteen ahdettuja ja vielä kahteen kerrokseen. Muutaman kerran olen istunut kannella, kun merenkäynnin tai muun tekijän vuoksi itsesuojeluvaisto ei ole antanut periksi mennä sisätiloihin.

Kanssaturistit kauhistelevat aina, kun tulee juttua, että ollaan tultu tai menossa PP:lle. Paikka tunnetaan pitkälti yöelämästään ja rantabileistä sekä  yötä päivää ympäri päissään pyörivästä nuorisosta. Onhan se toki sitäkin, mutta niin paljon kaikkea muutakin. Hotellin sijainnilla on iso merkitys viihtyvyyden suhteen ja kannattaakin katsella Tonsain kylästä majapaikkaa sataman puolelta tai sitten ihan jostain kauempaa, jos ei halua jumputuksen häiritsevän yöunia. Me asustettiin 6 yötä PhiPhi hotellissa, mikä on yksi niitä harvoja rakennuksia, mitkä kestivät tsunamin. itseasiassa hotelli toimii nykyään evakuointipisteenä tsunamin sattuessa. Neljänteen kerrokseen hiki päässä kivutessa sai ainakin ajatella, että voi yönsä nukkua rauhassa...

Kaikenlaisiin vipeltäjiin tuli matkalla törmättyä ja joskus sattui olemaan kamerakin käden ulottuvilla. Melkoinen pötkäle tuo varaani, joka tallusteli rantaravintolan pihalla... Ja vastapainona pari senttinen pikku Keijo Gekko, joka majaili Bangkokissa meidän huoneen vessassa. Tällä reissulla tuli nähtyä todella paljon erilaisia liskoja, perhosia ja muita öttiäisiä. Harmi vaan, kun se kameran esille kaivaminen vei aina sen verran aikaa, ettei mitään kuvattavaa ollut enää siinä kohtaa, kun sormi oli laukaisimella. Toisenlaisia vipeltäjiä oli merellä ihan riesaksi saakka. Thaimaassa matkustaa nykyään valtavat laumat Kiinalaisia. Meluisat pienet tyypit saapuvat pienille paratiisirannoille pikaveneillä ja niistä pienistä paateista purkaantuu valtavat määrät pelastusliiveihin ja märkäpukuihin sun muuhun sotisopaan pukeutuneita papatteja. Siinä ne sitten mekkaloivat hetken ja lilluvat ryhmänä meressä ja taas jatkavat matkaa.

Viimeisenä iltana Bangkokissa näin vielä sellaisenkin ihmeen, kuin banaanin kukka. Enpä ole koskaan tullut edes ajatelleeksi, että jonkinlainen kukka siihen banaaniinkin tarvitaan... Mutta ikinä en olisi osannut arvata, että se kukka on tuollainen valtavan kokoinen ja jotenkin epätodellisen näköinen jötikkä. Kukalla oli varmaan korkeutta sellaiset 40cm ja jos nyt yhtään tuosta osaan päätellä, niin noista valkeista hetuloista muodostuu aina yksi kerros banaaneja terttuun?