Fisut

Sittenpä sinne Adirianmeren pinnan alle... Kameran opettelu on hiukan tuottanut tulosta ja onnistuneiksi laskettavia kuvia tuli melko lailla. Tosin oma onnistumisasteikko on vielä aika matalalla... 

Sphinx Blenny (Aidablennius sphynx)

Nämä Blennyn luikerot ovat niin mainioita veijareita, jotka lymyilevät kivien pienissä onkaloissa ja livahtavat silmän räpäyksessä piiloon. Onnistuin kuitenkin muutamaan otteeseen olemaan säikäyttämättä pelkureita ja sain ihan kiitettävät kuvatkin aikaiseksi. 

Sfinksi luikero

 Löydettiin siis vihdoin paikka missä snorklata ja näkemistäkin oli vaikka ja kuinka. Liikenne pinnan alla oli vilkasta, mutta ei niin kovin värikästä, ainakaan ensi silmäyksellä. Pohjat ovat lähinnä kiveä ja hiekkaa, enkä tiedä onko korallia juuri ollenkaan välimeressä. Kasvillisuus oli tuollasita matalaa mattoa ja paikoitellen syvemmällä oli mustaa pitkää meriruohoa (?)

Ornate Wrasse 

Nämä pikkuiset Wrasset edustivat värikkäintä puolta kaloista. Kuvissa on naaras Ornate Wrasse ja taisin nähdä uroksenkin tai jonkun muun isomman vireän tyypin, jollaisia näkee paljon Thaimaassa narskuttamassa kivien pintaa. 

elikäs koristeellinen huulikala

Wrasseja oli aika paljon ja niitä oli muutaman sentin  mittaisesta n. 15 senttiseen. Aika vilkkaita tyyppejä ja hankalia kuvattavia, kun eivät viihtyneet poseeraamassa. 

Blacktail Bream aka Fratar (Diplodus vulgaris) 

 Ylemmästä kuvasta näkee miten iso ero veden kirkkaudella on kuvaan. Ylempi affena on kuvattu sieltä pieneltä poukamalta, jonne löysimme toisena päivänä. Näitä erinäisin raidoin varustettuja ahvenia oli monen laisia ja tunnistaminen on aika hankalaa. 

 Korallinen puuttuminen ei kyllä haitannut yhtään, koska merimaisema oli kaunis ja kirkas ilman niitäkin. Oikeastaan kauniimpi, kuin Thaimaassa näin matalassa vedessä snorklatessa, koska siellä irtohiekka pöllyää ja pinnat on sakan peitossa. Itseasiassa melkein kaikki näistä kuvista on otettu ihan polven syvyisessä vedessä. Vaikka pikkuhiljaa syvän veden kammo on hälventymässä, niin eniten nautin juuri tästä pikkuhiljaa matalassa vedessä lillumisesta ja yksityiskohtiin keskittymisestä. 

Tuima katse kuvaajaan...

Valkoinen hammasahven/ White seabream (Diplodus sargus sargus) 

Tokkopa tämä eli jonkin sortin Goby 

Jättiläis Tokko, Giant Goby (Gobius cobitis)

Ensimmäisenä päivänä saarella oli ihanteelliset kuvausvedet. Tuosta ylemmästä kuvastakaan ei yhtään huomaa, että olisi vedessä, kun ympärillä ei killu mitään haituvia tai sakkaa. Toisena päivänä samassa paikassa oli ihan eri meininki. Tuosta alemmasta kuvasta näkyy hyvin miltä siellä veden alla näytti. Luonnon oma blur efekti... Päädyin siihen tulokseen, että siinä yrittää makea ja suolainen vesi sekoittua tai kylmä ja lämmin vesi. Siellähän satoi välillä ihan hulluna, mutta en kyllä tiedä voiko se tuollaista saada aikaiseksi... Erikoinen ilmiö mitä en ennen ole luonnossa nähnyt, vaan lähinnä perunakattilassa. 

Harlekiini ahven (Serranus Scriba)

Salema Porgy (Sarpa Salpa) 

 Tämähän se vasta mielenkiintoinen kala olikin. Aika vaisun näköinen, mutta jälkiselvittelyissä kävi ilmi, että tyyppihän on hallusinogeeninen. Kalaa on syöty muinaisessa Roomassa viihdemielessä ja nykyäänkin on raportoitu joitakin tapauksia, kun ravintolassa ruokailu on päättynyt hallusinaatioihin. Trippi voi kestää 36 tuntia, mutta sitä ei saa joka kalasta. Kultaraita ei ole varsinaisesti huumaava, vaan huimausainekset päätyvät siihen jostain planktonista mitä ne saattavat syödä. Ilmeisesti se on jopa harvinaista, koska tämä on ihan yleisesti käytetty ruokakala.