Juhannusruusut kukkii

 Jos syksyssä ei juuri muuta mukavaa ole, niin ainakin ne värit.     Syksyn kunniaksi tai ehkä siksi, että äiti on saanut tartututettua oranssin villityksen minuun, niin piti hankkia Marimekon pyyhkeiden seuraksi pikkuvessaan uusi matto. Olen pitkään huumaillut virkattua mattoa, mutta olen itse täysin tumpelo virkkaamisten ja kutomisten suhteen. Törmäsin huutonetissä näihin ihaniin Juhannusruusu (?) mattoihin ja pakkohan niitä oli huutaa pari kappaletta. Jompi kumpi koiran ryökäleistä oli jo eilen melkein saanut tuhottua mustan yksilön, mikä asettui makuuhuoneeseen ison, mustan, pyöreän maton seuraksi. Onneksi vain yksi noista reunan kaarista venahti vähän muodottomaksi. Keittiössäkin saadaan nauttia syksyn väreistä ja mauista, kun sieniaika alkaa olla parhaimmillaan. En voinut myöskään olla poimimatta liljoja maljakkoon, vaikka tuoksu onkin niin voimakas. Nyt kun tulee vähemmän pyörittyä pihalla, niin täytyy saada nauttia viimeisistä kukista sisätiloissakin.

 

Pommeja pikapostina ja Elämänlinja

 Malttamattomana on pakko heti esitellä vasta valmistunut kokeiluluontoinen projekti. Työhuoneen vanhat laatikostot odottivat kaatopaikkakuormaan päätymistä ja ajattelin, että kokeilenkin ihan piruuttani onnistuisiko lastulevyhökötysten maalaaminen. Siitä se visio sitten villiintyi ja päätin kokeilla myös ensimmäistä kertaa decoupage tekniikkaa. Muistin, että meillä on jossain muutama vanha Korkeajännitys lehti ja mikä sen sopivampi äijä-huoneen kalusteen koristeluun. Eihän meillä sitten mitään erikeeppereitä löytynyt, mutta tapettiliisteriä kylläkin, joten se sai kelvata. Runsaasti liisteriä alle ja päälle, niin vaikuttaisi ainakin nyt kuivuttuaan ihan kestävältä pinnalta. Ilmakuplia saa aika tarkasti ja voimallisesti silotella, mutta yllättävän hyvin se paperi kestää, kun on kunnolla vettynyt ja sormet on liukkaat liisteristä.

 Kävin rungon kevyesti hiomapaperilla läpi ja perään rätillä pölyt pois. Maalina oli Tikkurilan kiiltävää Helmi kalustemaalia ja sillä olikin ihan kiva touhuta näin sisätiloissa, kun se ei haise miltään. Vaahtomuovitela ei ole ihan paras mahdollinen Helmin kanssa maalattaessa. Purkissakin suositeltiin mohairtelaa tai pensseliä. No vähän rouheampi pinta ei näissä kalusteissa kyllä haittaa, päinvastoin. Mutta tulevaa projektia varten hankin jo niitä mohairteloja. Parin maalikerroksen perään sitten vaan uudet vetimet laatikoihin ja siinä se sitten on!

Aurinkoa kiitos!!

Kasvihuone on edelleen valtoimenaan raakileita, vaikka satoa on korjattu ihan kiitettävästi jo tähän mennessä.  Nyt tarvittaissin vielä joku lämmin jakso tähän, niin saisivat loputkin pontta kypsymiseensä.
Ihan valtavan suurta iloa ovat tuottanut nuo itse kasvatetut tomaatit ja paprikat. Jotenkin ajattelin, ettei paprikat ainakaan ehdi kypysä, mutta nyt pääsin korjaamaan ensimmäiset kunnolla punastuneet hedelmät omista pusikoista. Huonovointisuudestaan huolimatta myös tuo Black Cherry tomaatti on tuottanut kivasti hedelmää. Kurkku on yllättänyt valtavalla sadolla ja yksi taimi on tuottanut hedelmää muillekin jaettavaksi. Nyt keräsin pari kurkkua ja vielä sieltä saattaa tulla yksi tai kaksi parin viikon sisällä. Chiliä on edelleen paljon raakileena ja toivottavasti pääsen tekemään niistä vielä kastiketta toisenkin erän, koska nuo aikaisemmin tehdyt tuntuvat hupenevan aikamoista vauhtia.
Tämän päiväisestä tomaattien sadonkorjuusta saattaa jo saada jotain säilöön talven varalle. Tähän saakka mielettömän makeat ihanat tomaatit ovat uponneet sellaisenaan parempiin suihin tuosta kopasta. Ajattelin kuivata tomaatteja ja pakastaa ne. Viime syksynä säilöin niitä kuivattuja puolikkaita oliiviöljyyn, mutta hiukan arvelutti niiden käyttäminen botuliinin pelossa ja osa jäikin sitten syömättä.
Aurinkoa tarvittaisiin myös puutarhan puolelle, koska Kriikunat ja luumut eivät muuten ehdi kypsyä. Omenat on jo ihan syömäkunnossa ja niille pitää alkaa tekemään jotain, ennen kuin mätänevät kaikki.

Toimisto alkutekijöissään

 Saanen esitellä ahdistusta aiheuttavan ja toimimattomuudellaan suorastaan luotaantyöntävän työhuoneen, meidän huushollin häpeäpilkun... Muutokset on jo mietittynä aika pitkälle, mutta toteutus on vielä vaiheessa Kunnon pöytätasot, säilytystilaa, matot, valaisimet kaikki pitäisi laittaa uusiksi. laajamittaisen etsinnän alla on ollut toimistotuoli ja toivon mukaan myös löydän piakoin etsimäni. Jos siis satut joskus jossain näkemään ko. tyyppisen tuolin myynnissä, oli kunto mikä tahansa, niin vinkkaa ihmeessa! Lähipäivinä pääsenkin jo esitelmöimään ensimmäisestä muutoksesta, minkä olen kalustuksen osalta aloittanut ja saan huomenna valmiiksi...

Jei!

Sain tällaisen kivan piristävän tunnustuksen Parasta aikaa blogin Tarjalta. Ihan loistavaa ja kaunis kiitos tästä! Uusia lukijoitakin on ilmaantunut viikonlopun aikana ja kunhan tästä kiireestä palaudutaan arkeen, niin teen tuttavuutta teidän kaikkien kanssa. 

Tunnustukseen liittyvät seuraavat säännöt:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it - lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Minä haluan jakaa lappusen ja hyvää mieltä vaikka kenelle, mutta oma viisikkoni on seuraavanlainen:

satumaistaeloa

murulan askartelut
a bit funktional
Mistä on pienet tytöt tehty?
Kujeita ryytimaalla

Elokuun liljoja

Oriental- eli Idänlilja 

Stargazer

 Upeat Idänliljat ovat viimein alottaneet kukintansa. Kukat ovat valtavia, varmaan 20cm halkaisijaltaan ja tuoksuvat huumaavasti, oikeastaan niin huumaavasti, ettei niitä viitsi tuoda sisälle. Näitä meinaan tilata lisää viherpeukalon myymälästä, kuten niin paljon kaikkea muutakin... Vararikkoa odotellessa... Idänliljat kestää tosi hyvin sadetta ja ovat muutenkin pitkäikäisiä silmäniloja. Toisin on noiden allaolevien  päivänliljojen kanssa. Niiden pitäisi olla hyviä leikkokukkiakin, mutta ei meillä kyllä ihan niin mene. Ensin odotellaan malttamattomana nupun hidasta puhkeamista ja sitten ihaillaan päivä auennutta kukkaa ja seuraavana päivänä se onkin jo muuttunut vähän läpikuultavaksi ja nuupaahtaa pois. Päivänlilja nimitys on ainakin kuvaava, jos ei muuta. Kaikki muut pihan päivänliljat on nyt siirretty uuteen kukkapenkkiin, paitsi tämä valkoinen, mutta sekin saa uuden majapaikan, kunhan on kokonaan kukkinut.

Olkkarin uudet vaatteet

 Syksy on saapunut myös siätiloihin ja kevään/kesän värit saivat väistyä. Samoissa pääväreissä tässä tosin edelleenkin mennään, mutta vihreän sävyt vaihtui täyteläisempiin ja petrolin sinistä kaivettiin kaapista parin tyynyn verran lisää. Sohvan kuuraamisessa oli taas melkoinen homma. Meillä kun nuo karvakaverit viettää suvereenisti aikansa sohvalla, niin väkisinkin vaalea nahka pinttyy ja likastuu.. Suurimpia kura- ja muita tahroja tulee pyyhittyä tarpeen mukaan, mutta perusteellisemman pesun teen pari-kolme kerta vuodessa.
Löysin tänään kampaja reissulla torilta ihania koristekurpitsoja. Siinä ne nyt sitten onkin syysasusteena, kunnes on aika vaihtaa jotain talvisempaa tilalle. Mulla on nämä vuodenaikojen ja juhlapyhien koristelut melko low key meiningillä, eli ehkä joku teemaan sopiva kukka tai muu härpäke, kuten nyt nämä kurpitsat. Kynttilät on myös sellaisia joita käytän koko vuoden värikoodia vaihdellen.

syksyn merkkejä

Humala                                                                               

Syksy tekee vahvasti tuloaan ja niin vastenmieliseltä ajatukselta, kuin lähestyvä talvi kuulostaakin, niin syksyssä on puolensa. Tämän postauksen piti käsitellä lähinnä näitä luonnon valmisteluja tulevaan kasvukauteen, mutta tuolla pihalla törmäsin sitten vähän vähemmän mukaviin asioihin.. Tautia siellä tautia täällä ja syynä varmaan tämä kurja kesä.

Kellot kukkivat myös ensi kesänä

Krassi

Chilin siemenet kuivumassa

Ja sitten se syöpäläisosasto...

Muumiotauti

Haapa ongelmissa? 

Pihlajan häiriköt

Suoraan kuin skifi leffasta 

Kirvoja Krasseissa

Liljakukon toukat kääriytyneenä sontaan

Lahja

Kulma

Täytin vuosia tuossa alku kuusta ja sain ihan mielettömän ihanan ja tyylikkään lahjan ystävältä. Kyseessä on Turkulaisen Tonfisk Designin kynttilänjalka Kulma. Tonfiskillä on vaikka kuinka kivoja tuotteita ja suurin osa niistä onkin tuttuja lehtien sivuilta, mutta itse brändin nimi oli vieras. Täällä voi tutustua muihinkin tuotteisiin ja shopata, jos ei Turussa käyminen ole ajankohtaista. Varsinkin Kiikku kukkateline on houkuttelevan hurmaava ja kaikki muutkin esineet sopisivat meille, kuin nenä päähän... Muita mielenkiintoisia Turkulaisia suunnittelijoita tuotteineen löytyy
Turku Design Now-ryhmästä.

Ai joo ja ikkunan pesu taitaa olla isännällä edessä ;)

Pariutumisia

 Kirpparikierros tuotti taas satoa eli otsikko ei viittaa sen mielenkiintoisempaan, kuin löytämiini lyhtyyn ja lasipurkkiin... Olen saanut lahjaksi muutama vuosi takaperin suuremman rottinkilyhdyn, enkä tiennyt siitä olevan pienempääkin versiota. Siinä se kuitenkin pönötti hyllyssä ja hintana muutama euro.
Mutta sitten se oikea löytö: Vanha pieni puhaltamalla tehty lasipurkki. Meille on muistaakseni anopin kautta päätynyt suolakurkkujen mukana tuo isompi samanlainen ja se on ollut jotenkin tosi ihastuttava. Näitä on tullut silmäiltyä ja jonkin verran niitä on tarjolla erikokoisina. Hinnat on pyörineet 15-40€ välillä, koosta riippumatta. Purkit saattaa olla lähemmäs 100 vuotiaita ja kurkkasin parin antiikkiliikkeen tarjontaa ko. purkeista ja niistähän pyydetään jopa 80€... Pikkuinen purnukkani maksoi 1,90€! Jei!! Paljonhan ihmiset keräilevät niitä Riihimäen ja Karhulan lasitölkkejä ja sen kyllä huomaa hinnoista, kun tuolla kirppiksillä kiertää. Täytynee alkaa harkita, josko näistä puhalletuista, joista pidän enemmän, raaskisi maksaakin jonkin verran, kun ovat ainakin vielä samoissa hinnoissa karhujen ja ilvesten kanssa, mutta oikeasti arvokkaampia...
Vasemmalla alhaalla oleva pieni lasikupu oli ihan heräteostos, kun en ole tuollaisia juuri missään nähnyt ja kuinka kiva sen alla on sitten juurruttaa jotain herkkää pikku pistokasta.

Nuppuja ja kiitoksia

Tästä lähtee 100. postaus ja kävijöitäkin on ollut 4000 ja rapiat päälle. Kiitos kaikille vierailijoille ja eteenkin teille, jotka jaksatte kommentoida! Tervetuloa uutukaiset ihmiset ja vanhat tutut viihtykää jatkossakin!!  Pääasiassa lähdin pitämään tätä blogia itselleni, tallentaakseni pihan ja siustuksen  etenemisen ja ideoiden sun muiden projektien visioimista varten. Nyt tästä on kuitenkin kehkeytynyt paljon muutakin ja juurikin kommentit ovat niitä mitä aina kovasti odottaa. Tämä koko blogi touhu on minulle ihan uutta, mutta yllättävän antoisaa. Sitä saa purkaa  asioita mitkä juuri sillä hetkellä kiinnostaa, eikä tarvitse vaivata kavereita ärsytykseen saaakka livenä tai  facebookin puolella ainaisilla kukkien kuvilla ja  päivityksillä.