sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Murat Reisin varikset

Tässä hieman erilaisia lomakuvia... En meinannut pysyä nahoissani, kun yhtenä päivänä löysin ihan hotellin nurkilta tämän ikivanhan hautausmaan. Murat Reis moskeija ja hautausmaa on rakennettu 1523 ja se on nimetty saman nimisen Ottomaani amiraalin mukaan. Mielenkiintoisena yhteensattumana voisi ajatella sitä, että nappasin kotoa matkalukemiseksi Elizabeth Kostovan romaanin Historiantutkija, missä seikkaillaan pitkin Eurooppaa ja jäljitetään Vlad Seivästäjän aka Draculan tarinaa. Mielikuvitus sai kyllä niin paljon lisäbuustia tuosta kirjasta, missä kuvataan mm Ottomaanien liikkeitä juuri hautausmaan perustamisenkin aikoihin. 

Murat Reisin hautausmaa oli hiljainen ja tyystin unohdetun oloinen piste keskellä hulinaa. En löytänyt sisäänkäyntiä alueelle, joten kuvat on napsittu aidan pylväiden välistä. Hiukan sain muilta ohi kulkeneilta turisteilta pitkiä katseita, kun hyörin siinä innosta puhkuen ja kuvia räpsien... Kaiverretuissa vanhoissa hautakivissä oli jotain niin viehättävää ja silti tunnelma oli jotenkin karmiva, mutta kuitenkin puoleensavetävä. Saanen esitellä eräitä Murat Reisin elävistä asukeista...












“I am longing to be with you, and by the sea, 
where we can talk together freely and build our castles in the air.” 

- Bram Stoker, Dracula

6 kommenttia:

  1. Mahtavia kuvia. Mustavalkoisissa kuvissa on sitä jotain. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos :) Kauheasti ei ole tullut noita kuvia muokattua, mutta nämä oli ihan mainio harjoittelun kohde.

      Poista
  2. Vai hautuumaalle sitä rantalomalla mennään... ;O) Oikeesti, hienoja kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hehhe :D Sitä ei koskaan tiedä mistä sitä itsensä löytää... Tää oli kyllä parempi vaihtoehto, kuin joutuminen keskelle mielenosoitusta, missä "hivenen" kiivaasti vastustettiin Merkelin vierailua...

      Poista
  3. Upeita kuvia! Kävimme tuolla viime keväänä ja hautausmaallakin monta kertaa. Otin samankaltaisen kuvan hautakivellä olevasta variksesta, silloin niitä oli siellä vain yksi. Uskomaton fiilis oli, en yleensä harrasta hautausmaita tai vastaavaa.

    Jos käyt siellä uudestaan, niin löydät sisäänpääsyn sinne hautausmaalle rannan puoleisesta muurissa olevasta ovesta. Siellä oli iäkäs pariskunta siistimässä moskeijan ja hautausmaan ympäristöä, joten pientä maksua vastaan pääsimme käymään katsomassa Murat Reisin hautarakennusta, jossa oli kunnioittavasti kankain peitetty hauta-arkku.

    Löysin blogisi, koska juuri jäljitän hänestä tietoja.
    t. Hellevi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun poikesit! Hautuumaa oli kyllä melkoinen elämys ja toivottavasti joskus vielä pyörähdetään niillä nurkilla, niin pääsisi käymään sitten sisälläkin...

      Poista

Kommenttisi lämmittää mieltä kovasti :)